Miltä kuulostaa luottamuksellinen vuorovaikutus, joka puhaltaa ilmaa siipien ja auttaa näkemään omia vahvuuksia? Miltä tuntuu, kun sinun omaan ajatteluusi luotetaan eikä yritetä tietää sinun puolestasi? Entä millaista on huomata pääsevänsä kohti tavoitteita ilman toisen antamia ohjeita tai neuvoja? Tai millaista on, kun ideat ja oivallukset syntyvät omasta itsestä?

Kun yhtäkkiä huomaakin oivaltavansa itse

Valmentajana, coachina ja sparraajana törmään usein siihen, että asiakas sanoo kaipaavansa neuvoja. Mutta kun vuorovaikutus käynnistyy, vastauksia löytyykin asiakkaasta itsestään. Moni yllättää itsensä eikä heti huomaa, että ratkaisun siemenet ovat jo itsessä ja omassa puheessa. Silloin on hyvä olla ajattelukumppani, joka bongaa sinusta hyvää ja peilaa sitä takaisin sinulle jatkokäsiteltäväksi.

Coaching antaa maata jalkojen alle

Coaching on vahvistavaa vuorovaikutusta, joka perustuu siihen, että sinä ajattelet itse. Ideana on tukea ja vahvistaa omaa ajattelutaitojasi, auttaa reflektoimaan paremmin. Tarkoittaa, että onnistut kirkastamaan tavoitetta, näkemään mahdollisuuksia ja löytämään sopivia keinoja etenemiseen ilman, että saat lainkaan neuvoja. Vahvistaa itsetuntemusta ja itseluottamusta niin, että on luottavainen olo jatkaa eteenpäin.

Pitkäkestoisen muutoksen tie

Ehkä parassa coachigissa on, että se on pitkäkestoinen muutoksen tie. On ajattelun muovautumista kohti tavoitetta ja kasvu jatkuu myös coaching-prosessin päättymisen jälkeen. Coaching onkin ytimeltään kehittymisen prosessi, joka tuottaa pysyvää muutosta. Kun ajattelu muovautuu näkemään uutta, se ei enää palaa vanhaan uomaansa.

Koko elämä itsensä kanssa – Itsetuntemuksen äärellä

Koska maailmassa on vain yksi henkilö, jonka kanssa vietät elämäsi jokaisen hetken, ei ole ihan pikku juttu, millaista hänen seuransa on. Jos haluat oppia tuntemaan tuota tyyppiä paremmin, pysähdy uteliaasti ihmettelemään ja tutkimaan. Joka hetki on hyvä hetki aloittaa syvempi tutustuminen.

Omat vahvuudet johtajana

Johtajalle itsetuntemus on erityisen tärkeää, koska muita johdetaan aina itsensä johtamisen kautta. Kun tunnistaa oman johtamisfilosofiansa, ymmärtää, mistä oma johtamisen tapa kumpuaa; miksi toimii kuten toimii. Ja koska kaikki systemaattinen kehittäminen lähtee tunnistamisesta, on pysähdys itsetuntemuksen äärelle hyvä keino kehittää johtamista. Oman esimerkin avulla johtaja kannustaa jokaista tutustumaan itseensä, koska on väylä hyvään yhteistyöhön ja businekseen, myös hyvinvointiin oman itseensä kanssa.

Kuljettaja vai kyytiläinen

Kun ymmärtää, mitä itsessä tapahtuu, voi tietoisemmin ennakoida ja säädellä omaa vuorovaikutusta ja tekemistä. Vahvistaa tunnetta siitä, että on itse kuljettajan paikalla eikä pelkkä takapenkkiläinen. Kokemus vaikutusmahdollisuuksista puolestaan lisää hallinnan tunnetta.

Onko pysähdys vaivan arvoinen?

Coaching vaatii aina pysähtymistä. Voi tuntua oudolta, turhalta tai vaikealta. Tulee ehkä mieleen kysymys, onko pysähdys vaivan arvoinen.

Oletko kuullut vertauskuvan soutajasta, joka soutaa ja soutaa eikä ehdi pysähtyä vetämään moottoria käyntiin? On luonnollista ajatella, että ei kiireessä ehdi pysähtyä. Entäpä, jos pysähdys juuri silloin onkin erityisen tärkeää?

Pysähdys on vaivan arvoinen, kun se auttaa
ottamaan etäisyyttä,
reflektoimaan omaa tekemistä
kirkastamaan suuntaa ja
löytämään vastauksia.

Ja aika monissa tilanteissa vastaukset ovat jo meissä itsessämme. Ne täytyy vain houkutella esiin.

Kun mietit sopivaa kehittymisen menetelmää

Tarkista tästä, sopiiko coaching kehittämisen menetelmäksi tarpeisiisi:

Coaching

auttaa tunnistamaan ja valjastamaan käyttöön omia voimavaroja
on pysähdys oman ajattelun ja tekemisen äärelle
kirkastaa tavoitetta ja tekemistä

on vahvuuksien ja onnistumisten bongausta
kääntää aivot uuteen asentoon näkemään omaa tekemistä uusin silmin
avaa uusia näkymiä, uusia keinoja ja mahdollisuuksia.
on turvallista tutkimista ilman, että tietämisen painetta.

Millainen on sinun seuraava tutkimusmatkasi?

Tunnistatko itse ajattelevasi joskus, että joku työkaveri tai asiakas on vaikea. Tai kuuletko joskus, että joku toinen sanoo niin? Mistä silloin oikeastaan onkaan kyse?

Mikä saa puhujan kokemaan toisen vaikeaksi?

Kun joku tuntuu vaikealta, kertoo siitä, että yhteistyö ei suju kuten sanoja toivoo. Odotukset menevät ristiin, toinen ei toimi odotetusti tai itse ei tule kuuluksi  ja ymmärretyksi kuten toivoo.

Me ihmiset olemme erilaisia, mutta välillä unohdamme, että muut eivät ole kloonejamme. Emme aina huomaa, mikä toiselle on tärkeää. Ohitamme sen, mitä emme huomaa ja tuloksena syntyy mielipahaa, pettymyksiä, turhautumista ja väärinkäsityksiä.

Arvostus

Arvostuksen kokemus  on tärkeä tunne. Se syntyy siitä, että meidät huomataan ja olemme tärkeitä toisillemme.  Meidät halutaan mukaan  työyhteisön toimintaan ja osallistumistamme pidetään tärkeänä.

Yhteys syvenee välitellen, mitä paremmin opimme tuntemaan toisiamme ja luottamaan toistemme hyviin aikeisiin. Ja tässä onkin se ydin. Osaanko luottaa toisen hyviin aikeisiin? Uskallanko? Toiminko itse niin, että minuun luotetaan, vaikka välillä teen tai sanon jotakin hassusti tai peräti töksähtäen?

Itsetuntemus ja sanoittaminen

Mitä paremmin tunnemme itse itsemme, sitä helpompi meidän on avata itseämme muille. Auttaa ymmärtämään omaa näkökulmaa, osaamista ja itselle tärkeitä asioita. Kannattaa siis aloittaa itsetuntemuksesta.

Sanoittaminen tarkoittaa omien aikomusten ja tarkoitusten avaamista toisille. Se on keino lähestyä muita ja rakentaa yhteisymmärrystä. Kun opimme tuntemaan, on helpompi luottaa. Jokainen meistä voi siis antaa muille avaimia ymmärtämiseen.

Anna avaimia ymmärtämiseen

Meitä ihmisiä yhdistää halu onnistua työssämme. Aina emme kuitenkaan ymmärrä logiikkaa toisen tekemisen taustalla.

Jos sukset menevät ristiin, on hyvä muistaa, että mitä tuoreempi tilanne, sitä helpompi se on avata. Jos takana on vuosien kierre, on maalikin pidemmän matkan päässä. Hyvä työyhteisön muistisääntö on nostaa asia keskusteluun heti, kun huomaa, että jokin saattaa hangata.

Sinä voit olla  se sillanrakentaja, joka omalla toiminnallaan vahvistaa tiiminsä hyvää yhteistyötä. Näillä kysymyksillä pääset hyvää keskustelun alkuun, kunhan muokkaat omaan suuhun sopiviksi:

• Mikä sinulle työssä on tärkeää?
• Mistä omassa osaamisessasi olet ylpeä?
• Mihin kaipaat apua meiltä työkavereiltasi / minulta esihenkilönäsi?
• Mitä haluat minun ymmärtävän sinusta paremmin?

Tietämättä oleminen on monesti paras keino lähestyä toista. Se, ettei yritä antaa neuvoja ja ohjeita, vaan asettuu kuuntelemaan,  mitä toinen tarvitsee.

Jos tiimillesi on ajankohtaista vahvistaa hyvää yhteistyötä, tutustu Thomas-analyysiin tästä. On työkalu, joka tekee näkyväksi erilaisia toimintatyylejä ja vahvuuksia. Auttaa ymmärtämään sekä itseä että muita paremmin.

Elämä epävarmuudessa ja keskellä muutosta voi olla raskas kokemus. Ja vielä raskaammalta olo tuntuu, jos sisuksissa on uskomus, että pitäisi tietää ja antaa vastauksia muille.

Kenellä on vastaukset?

Tuohon kysymykseen vastaaminen kertoo paljon ihmisyyteen, oppimiseen, motivaatioon, uudistumiseen ja muutokseen liittyvistä käsityksistämme. Voiko työyhteisön uudistumisen rakentua sen varaan, että vastauksia ja ratkaisuja odotetaan vain harvoilta ja valituilta. Onko aitoa muutosta, että ratkaisut keksitään pienessä porukassa ja sitten tarjoillaan ne henkilöstölle valmiiksi mietittyinä? Että jalkautetaan oma malli ja odotetaan toisen avaavan sille suoraan sylinsä?

Miten työyhteisö uudistuu?

Tuo kysymys on kehittämisen keskiössä. Se, miten johto kysymykseen vastaa, ohjaa tekemistä. Ohjaa, vaikkei kukaan kysymystä kysyisi eikä kukaan kysymykseen vastaisi. Uskomukset ovat sisällämme olevia käsityksiä, jotka ohjaavat tarkkaavaisuutta ja valintoja. Ne saavat meidät näkemään tiettyjä asioita ja jättävät pimentoon toisia. Jos ei koskaan pysähdy ravistelemaan omaa päätään ja miettimään omia uskomuksiaan, jää paljon potentiaalia käyttämättä.

Tämä teksti pohjautuu näkemykseen, että hyvä muutos on onnistunutta vuorovaikutusta. Se miten hyvin muutoksessa onnistutaan, on riippuvainen siitä, millä tavalla ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Vuorovaikutus on sekä keino kirkastaa tavoitetta että tehdä matkaa kohti määränpäätä.

Uudistuminen

Uudistuminen on sitä, että otetaan kaikkien aivot käyttöön ja tullaan yhdessä paremmiksi:

• suunnataan katse vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin,
• tarkistetaan pelisäännöt,
• luodaan uusia hyviä käytäntöjä ja
• opitaan koko ajan lisää

Kysymyksillä johtaminen avaa ajattelua ja houkuttelee osallistumaan. Näiden kysymysten ääreen kannattaa pysähtyä,  mutta ei pelkästään johtoryhmässä. Henkilöstöllä on paljon annettavaa, kun aidosti halutaan kuunnella.

• Miten suuntaa yhdessä tarkennetaan?
• Miten tavoitetta avataan ja haetaan yhteistä kieltä?
• Miten tuetaan vanhasta luopumista ja luodaan samalla uutta?
• Miten yhdessä ideoidaan ja pallotellaan ajatuksia?
• Miten yhdessä tehdään muutosmatkaa ja tarkistetaan matkalla suuntaa?
• Miten tehdään näkyväksi onnistumisia?

Kuten huomasit kysymyksissä toistuu sana ”yhdessä”. Kertoo, että yhteistyössä on voimaa ja vaikuttavuutta. Ottaa käyttöön ihmisten aivot ja tarkasteluperspektiivi laajenee. On hyvin erilainen tapa toimia kuin se, että johtoryhmä päättää valmiiksi ja sitten jalkauttaa.

Uudenlaiset työtavat ja yhteistyön muodot

Miten työtä meillä kannattaa tehdä? Tuo kysymys on uudistumisen ytimessä, jos mietitään sitä, mitä paluu toimistoille tarkoittaa. Kysymys on uusista työn tekemisen tavoista. Vanhaan ei ole paluuta, mutta uusi ei välttämättä ole kirkastunut. Ja välitilassa eläminen vie energiaa. Työn tekemisen murros on haastaa kirkastamaan oman busineksen ytimen.

Millaista yhteistyötä tarvitaan, että tavoitteet saavutetaan? Miten toimitaan pitkälläkin tähtäimellä niin, että ihmiset kohtaavat toisensa, vaihtavat ajatuksia, haluavat auttaa toisiaan ja yhdessä saavuttaa tavoitteita. Uteliaisuus, rohkeus, aitous, luottamus ja arvostus kannattelevat, vaikka oltaisiin fyysisesti etäällä.

Miten teillä rakennetaan hyvää tulevaisuutta?

Tarvitaan vuorovaikutusta, joka antaa tekemiselle suunnan, raamit ja merkityksen. Semmoinen avaa ajattelua ja vahvistaa psykologista turvallisuutta. On juuri sellainen maaperää, josta uudistuminen kumpuaa.

Miten sinä johtajana käynnistät keskustelua ja johdat yhteistä kehittämistä? Miten hyödynnät aivoja ympärilläsi – eli sitä potentiaalia, joka kaikissa ihmisissä piilee?

Miten tästä eteenpäin?

Tartu ojentamaani käteen ja jatketaan keskinäistä sparrausta ja ratkaisujen esiin houkuttelua. Lue lisää pk-yrityksen uudistumisen tuesta tästä: Ely-tukea pk-yrityksen uudistumiseen