SparriKumppani

Coachaava vuorovaikutus – itsetuntemusta ja hyvää johtamista

Anna-Mari Siekkeli — Fri, 29 Sep 2023 14:38:53 +0000

Coachaavan vuorovaikutuksen voima

Miltä kuulostaa luottamuksellinen vuorovaikutus, joka puhaltaa ilmaa siipien ja auttaa näkemään omia vahvuuksia? Miltä tuntuu, kun sinun omaan ajatteluusi luotetaan eikä yritetä tietää sinun puolestasi? Entä millaista on huomata pääsevänsä kohti tavoitteita ilman toisen antamia ohjeita tai neuvoja? Tai millaista on, kun ideat ja oivallukset syntyvät omasta itsestä?

Kun yhtäkkiä huomaakin oivaltavansa itse

Valmentajana, coachina ja sparraajana törmään usein siihen, että asiakas sanoo kaipaavansa neuvoja. Mutta kun vuorovaikutus käynnistyy, vastauksia löytyykin asiakkaasta itsestään. Moni yllättää itsensä eikä heti huomaa, että ratkaisun siemenet ovat jo itsessä ja omassa puheessa. Silloin on hyvä olla ajattelukumppani, joka bongaa sinusta hyvää ja peilaa sitä takaisin sinulle jatkokäsiteltäväksi.

Coaching antaa maata jalkojen alle

Coaching on vahvistavaa vuorovaikutusta, joka perustuu siihen, että sinä ajattelet itse. Ideana on tukea ja vahvistaa omaa ajattelutaitojasi, auttaa reflektoimaan paremmin. Tarkoittaa, että onnistut kirkastamaan tavoitetta, näkemään mahdollisuuksia ja löytämään sopivia keinoja etenemiseen ilman, että saat lainkaan neuvoja. Vahvistaa itsetuntemusta ja itseluottamusta niin, että on luottavainen olo jatkaa eteenpäin.

Pitkäkestoisen muutoksen tie

Ehkä parassa coachigissa on, että se on pitkäkestoinen muutoksen tie. On ajattelun muovautumista kohti tavoitetta ja kasvu jatkuu myös coaching-prosessin päättymisen jälkeen. Coaching onkin ytimeltään kehittymisen prosessi, joka tuottaa pysyvää muutosta. Kun ajattelu muovautuu näkemään uutta, se ei enää palaa vanhaan uomaansa.

Koko elämä itsensä kanssa – Itsetuntemuksen äärellä

Koska maailmassa on vain yksi henkilö, jonka kanssa vietät elämäsi jokaisen hetken, ei ole ihan pikku juttu, millaista hänen seuransa on. Jos haluat oppia tuntemaan tuota tyyppiä paremmin, pysähdy uteliaasti ihmettelemään ja tutkimaan. Joka hetki on hyvä hetki aloittaa syvempi tutustuminen.

Omat vahvuudet johtajana

Johtajalle itsetuntemus on erityisen tärkeää, koska muita johdetaan aina itsensä johtamisen kautta. Kun tunnistaa oman johtamisfilosofiansa, ymmärtää, mistä oma johtamisen tapa kumpuaa; miksi toimii kuten toimii. Ja koska kaikki systemaattinen kehittäminen lähtee tunnistamisesta, on pysähdys itsetuntemuksen äärelle hyvä keino kehittää johtamista. Oman esimerkin avulla johtaja kannustaa jokaista tutustumaan itseensä, koska on väylä hyvään yhteistyöhön ja businekseen, myös hyvinvointiin oman itseensä kanssa.

Kuljettaja vai kyytiläinen

Kun ymmärtää, mitä itsessä tapahtuu, voi tietoisemmin ennakoida ja säädellä omaa vuorovaikutusta ja tekemistä. Vahvistaa tunnetta siitä, että on itse kuljettajan paikalla eikä pelkkä takapenkkiläinen. Kokemus vaikutusmahdollisuuksista puolestaan lisää hallinnan tunnetta.

Onko pysähdys vaivan arvoinen?

Coaching vaatii aina pysähtymistä. Voi tuntua oudolta, turhalta tai vaikealta. Tulee ehkä mieleen kysymys, onko pysähdys vaivan arvoinen.

Oletko kuullut vertauskuvan soutajasta, joka soutaa ja soutaa eikä ehdi pysähtyä vetämään moottoria käyntiin? On luonnollista ajatella, että ei kiireessä ehdi pysähtyä. Entäpä, jos pysähdys juuri silloin onkin erityisen tärkeää?

Pysähdys on vaivan arvoinen, kun se auttaa
ottamaan etäisyyttä,
reflektoimaan omaa tekemistä
kirkastamaan suuntaa ja
löytämään vastauksia.

Ja aika monissa tilanteissa vastaukset ovat jo meissä itsessämme. Ne täytyy vain houkutella esiin.

Kun mietit sopivaa kehittymisen menetelmää

Tarkista tästä, sopiiko coaching kehittämisen menetelmäksi tarpeisiisi:

Coaching

auttaa tunnistamaan ja valjastamaan käyttöön omia voimavaroja
on pysähdys oman ajattelun ja tekemisen äärelle
kirkastaa tavoitetta ja tekemistä

on vahvuuksien ja onnistumisten bongausta
kääntää aivot uuteen asentoon näkemään omaa tekemistä uusin silmin
avaa uusia näkymiä, uusia keinoja ja mahdollisuuksia.
on turvallista tutkimista ilman, että tietämisen painetta.

Millainen on sinun seuraava tutkimusmatkasi?

Erilaisuus hyvän yhteistyön lähteenä

Anna-Mari Siekkeli — Mon, 11 Sep 2023 15:12:30 +0000

Eri tyyli, sama tavoite – Miten erilaisuus voi vahvistaa yhteistyötä

Jokainen työpaikka koostuu erilaisista ihmisistä, joilla on omat vahvuutensa ja toimintatapansa. Koko ajan on mahdollisuus ymmärtää väärin, kun ei oikein tajua, miksi se nyt tekee noin. Tai ei näytä tekevän mitään.

Sen sijaan, että annamme erilaisuuden aiheuttaa väärinkäsityksiä ja eripuraa, voimme kääntää sen voimavaraksi, joka vahvistaa yhteistyötä ja auttaa ihmisiä luottamaan toisiinsa. Ja taidamme jo kaikki tietää, mitä luottamus tekee businekselle.

Kysy, kuuntele, keskustele

Mitä tapahtuu, kun ihmiset kohtaavat? Mikä saa nojautumaan kohti ja avaamaan korvat? Mikä vahvistaa halua kuunnella ja ymmärtää?

Työyhteisö kokoaa yhteen ihmiset, jotka kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen. Kaikkia tarvitaan, jotta kokonaisuus toimii. “Mihin tarvitsemme toisiamme? ” on hyvä kysymys, jonka äärelle kannattaa palata, jos yhteistyö suju.

Me ihmiset opimme kyllä ymmärtämään toisiamme, jos haluamme. Monimutkaisessa, nopeasti muuttuvassa ja monenlaisia taitoja vaativassa maailmassa voimien yhdistäminen tuottaa parempaa tulosta. Yhdessä olemme enemmän.

Erilaisuus haastaa ja palkitsee

Työyhteisön moninaisissa haasteissa erilaiset lähestymistavat täydentävät toisiaan ja auttavat löytämään ratkaisuja. Kun ihmisten erilaisia vahvuuksia tunnistetaan ja opitaan valjastamaan niitä käyttöön, saadaan aikaan synergiaa. Silloin työyhteisössä, tiimissä tai projektissa on tilanne, jossa käytettävissä on koko ajan jonkun sen jäsenen vahvuuksia.

Ratkaisu työyhteisön hankaavissa vuorovaikutustilanteissa on oppia tunnistamaan ja hyödyntämään erilaisia toimintatyylejä ja niihin sisältyviä vahvuuksia.

Thomas-analyysi – avain ymmärrykseen

Niin kauan kuin emme ymmärrä kollegoidemme toimintaa, erilaisuus on rasite. Se hidastaa yhteistyön käynnistämistä ja haastaa sen vuoksi samalla myös luottamusta.

Mitä jos ymmärtämiseen olisikin oikotie?

Thomas-analyysi on nopea ja vaikuttava työkalu tehdä näkyväksi ihmisten erilaisuutta – ja etenkin erilaisuudesta kumpuavaa synergiaa. Thomas-analyysi

auttaa näkemään, miten toimin, jos en yhtään ajattele. ->Millainen toiminta tulee ikään kuin autopilotilla?
auttaa huomaamaan itsestäänselvyyksiä; niitä joita en itse huomaa, mutta jotka kuitenkin aiheuttavat väärinkäsityksiä
valaisee katvealueita eli auttaa ymmärtämään, mitä omassa tekemisessäni ohitan ajattelematta. -> Ja kun minun katveeni on työkaverille merkityksellistä, syntyy harmitusta, joka haastaa luottamusta ja hankaa välejä.

Thomas-analyysissä tutkitaan neljän ominaisuuden ilmenemistä meissä ihmisissä. Pohja-ajatuksena on, että meissä kaikissa on kaikkea neljää ominaisuutta. Ihminen on aivan liian monimutkainen olento mahtuakseen yhteen lokeroon. Erilaisuus syntyy siitä, kuinka paljon meissä on kutakin ominaisuutta ja missä suhteessa ne ovat toisiinsa.

Hallitsevuus (H) on toimintatyyli, jolle tärkeintä on päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen. H on toimissaan nopea ja vahvatahtoinen ongelmanratkaisija, joka tarvitsee lisää empatiaa ymmärtääkseen, miten tarmokkuudellaan vaikuttaa muihin ihmisiin.

Vaikuttavuus (V) toimintatyylinä kertoo myönteisestä, seurallisesta ja sanavalmista toiminnasta, jossa paras itsestä löytyy, kun ilmapiiri on myönteinen. Kaipaa kiteyttämistä ja aikatauluja, jottei liikaa harhaudu auttamishalussaan.

Myöntyvyys (M) on kurinalaisen ja järjestelmällisen laadun tekijän toimintatyyli, joka on vahva asioissa, mutta välttää konflikteja ihmisten välillä. Selviää jännitteisistä tilanteista keskittymällä faktoihin ja sovittuihin toimintamalleihin. Ei helposti päästä muita iholle ja siksi muut voivat kokea viileäksi.

Pysyvyys (P) on lehmänhermoinen tiimipelaaja, jolle oman työrytmin sopeuttaminen oman työryhmän rytmiin on luontevaa. P on hyvä kuuntelija eikä tee numeroa itsestään. On se, joka vie hommat maaliin asti, vaikka muut hyytyvät. Tarvitsee kuitenkin välillä tukea voittaakseen liikkeelle lähdössä lepokitkan.

Erilaiset vahvuudet, yhteinen tavoite

Työyhteisöä yhdistää yhteinen tavoite, se miksi koko organisaatio on olemassa. Sen saavuttamiseen tarvitaan erilaista osaamista ja jokainen työyhteisön jäsen tarkasteleekin tavoitetta omasta näkökulmastaan, osaamisestaan ja vahvuuksistaan käsin.

Kun ymmärrämme paremmin sekä omaa että toisten toimintatyyliä, osaamme paremmin yhdistää voimat ja saavutamme tavoitteet.

Kun ymmärtää, mitä itsessä tapahtuu, voi paremmin ennakoida ja säädellä omaa vuorovaikutustaan. Tuloksena on paitsi hedelmällisempää vuorovaikutusta ja yhteistyötä, myös hyvästä itsetuntemuksesta kumpuavaa hyvinvointia ja luottamusta omaan tekemiseen.

Lue lisää Thomas-analyysistä täältä.

Tai tilaa Thomas-analyysi tästä joko suoraan tai alkusparrauksen kautta, jos haluat vielä kysellä/tunnustella lisää.

Ideat, oivallukset ja ajankäyttö

Anna-Mari Siekkeli — Fri, 03 Mar 2023 14:27:48 +0000

Miltä tuntuu se, että pää tuottaa ideoita työajan ulkopuolella? Kun on sama pää kesät talvet, töissä ja vapaalla, niin voi käydä.

Kun idea syntyy, se syntyy

Myönnän, että olen se tyyppi, joka salilla puhuu välillä itselleen viestejä puhelimeen tai kaivaa treenikassista vihon ja alkaa piirrellä. Sama homma juoksulenkillä, vaikka silloin en sentään piirrä. Sanelen kuitenkin viestejä, kun puhelin on kuitenkin mukana musiikin kuuntelua varten.

Viime viikonloppuna huomasin askeltaneeni salin porraskoneessa 45 minuuttia kynä kädessä ja vihko valmiina. Piti kuunnella äänikirjaa, mutta en millään malttanut, kun aivot alkoivat tuottaa niitä ratkaisuja, joita olin viikon aikana miettinyt.

Läikkyykö liikaa?

Mitä ajattelet? Onko ideoiden syntyminen milloin missäkin paha homma, hieno juttu vai jotakin siltä väliltä? Onko oppimista, onnistumista ja eteenpäin vievää kehittämistä? Vai enemmänkin rasitus ja tunnetta siitä, että työ läikkyy liikaa muun elämän puolelle?

Sinä päätät

Koska elämäntilanteita, töitä ja työpaikkoja on monenlaisia, ei se, mikä sopii yhdelle, sovi ollenkaan toiselle.

Tuo läikkyminen nousi hiljattain keskusteluun valmennuksessa, jossa aiheena oli johtaminen, voimavarat ja armollisuus. Jäin miettimään yhden rehtorina toimivan osallistujan sanoja: ”Että pitäisi vielä urheillessakin töitä ajatella. Siinä menee kyllä raja. Kuulostaa pahalta.” Jotenkin noin se vastaus meni.

Ymmärrän hyvin vastauksen. Työtilanne oli rankka, töitä oli enemmän kuin työaikana ehti tehdä ja monenlaiset paineet hyökyivät päälle. Siinä tilanteessa levon, vapauden ja hengähtämisen tarve oli niin suuri, ettei työajatusten halunnut yhtään leviävän laajemmalle.

Vapaus ruokkii luovuutta

Ihminen tarvitsee riittävän määrän vapauden kokemusta, jotta työssä voi tuntua hyvältä. Se, millainen vapaus kenellekin on hyvä ja mikä liikaa tai liian vähän, on yksilöllinen kokemus.

Kokemus vapaudesta ja vaikutusmahdollisuuksista lisää hallinnan tunnetta. Hyvä itsetuntemus on omien vahvuuksien tunnistamista ja niille rakentamista. Se on myös kehittämiskohteiden – tai heikkouksien, jos niin haluaa sanoa – tunnistamista ja päätöksiä siitä, mitä niille haluaa tehdä. Itsensä johtaminen helpottuu, kun tuntee itsensä. Kun tarkkaavaisuuden ohjaa näkemään vahvuuksia, mahdollisuuksia ja onnistumisia, luottamus itseen kasvaa. On rohkeampi olo.

Lupa oivaltaa

Myönnän, että olen antanut itselleni luvan oivaltaa ihan missä ja milloin tahansa riippumatta työajoista. Ja itse asiassa vielä edistänkin aivojeni tuotteliaisuutta monin eri tavoin. Läikkyminen on vahvuus, koska

oma työni on kiinnostavaa,
työhön liittyvät ajatukseni ovat myönteisiä ja eteenpäin vieviä,
minulla on riittävästi vapautta säädellä työaikani käyttöä ja
koen hyvin monenlaista hallinnan tunnetta elämässäni.

Tuo on yhtälö, jossa oppimisen tunne on vahva. Olo tuntuu tasapainoiselta, koska kokonaisuus on itse valittu. Ei ole “pitäisi tehdä” -kuormaa, vaan luottamusta siihen, että aivot tuottavat ratkaisuja, kunhan niille on ensin on kerrottu, mitä niiden halutaan löytävän.

Jos haluat lukea lisää aivojen ohjaamisesta kohti ratkaisuja, lue lisää tästä, koska coaching on vaikuttava keino ohjata omaa ajattelua ja tekemistä kohti tavoitteita.

#oivallukset #ideointi #luovuus #reflektointi #ajankäyttö #ajankäytönhallinta #tunteet #oppiminen #onnistuminen #coach #businesscoaching

Vaikeat ihmiset? .. Vai hyvää yhteistyötä rakentamassa

Anna-Mari Siekkeli — Thu, 17 Nov 2022 10:14:23 +0000

Yhteistyö ja yhdessä onnistuminen on työpaikoilla yhä tärkeämpää. Joskus hyvän yhteistyön käynnistyminen kuitenkin kangertelee tai katkeaa kesken yhteisen projektin tai muun työnteon.

Tunnistatko itse ajattelevasi joskus, että joku työkaveri tai asiakas on vaikea. Tai kuuletko joskus, että joku toinen sanoo niin? Mistä silloin oikeastaan onkaan kyse?

Mikä saa puhujan kokemaan toisen vaikeaksi?

Kun joku tuntuu vaikealta, kertoo siitä, että yhteistyö ei suju kuten sanoja toivoo. Odotukset menevät ristiin, toinen ei toimi odotetusti tai itse ei tule kuuluksi ja ymmärretyksi kuten toivoo.

Me ihmiset olemme erilaisia, mutta välillä unohdamme, että muut eivät ole kloonejamme. Emme aina huomaa, mikä toiselle on tärkeää. Ohitamme sen, mitä emme huomaa ja tuloksena syntyy mielipahaa, pettymyksiä, turhautumista ja väärinkäsityksiä.

Arvostus

Arvostuksen kokemus on tärkeä tunne. Se syntyy siitä, että meidät huomataan ja olemme tärkeitä toisillemme. Meidät halutaan mukaan työyhteisön toimintaan ja osallistumistamme pidetään tärkeänä.

Yhteys syvenee välitellen, mitä paremmin opimme tuntemaan toisiamme ja luottamaan toistemme hyviin aikeisiin. Ja tässä onkin se ydin. Osaanko luottaa toisen hyviin aikeisiin? Uskallanko? Toiminko itse niin, että minuun luotetaan, vaikka välillä teen tai sanon jotakin hassusti tai peräti töksähtäen?

Itsetuntemus ja sanoittaminen

Mitä paremmin tunnemme itse itsemme, sitä helpompi meidän on avata itseämme muille. Auttaa ymmärtämään omaa näkökulmaa, osaamista ja itselle tärkeitä asioita. Kannattaa siis aloittaa itsetuntemuksesta.

Sanoittaminen tarkoittaa omien aikomusten ja tarkoitusten avaamista toisille. Se on keino lähestyä muita ja rakentaa yhteisymmärrystä. Kun opimme tuntemaan, on helpompi luottaa. Jokainen meistä voi siis antaa muille avaimia ymmärtämiseen.

Anna avaimia ymmärtämiseen

Meitä ihmisiä yhdistää halu onnistua työssämme. Aina emme kuitenkaan ymmärrä logiikkaa toisen tekemisen taustalla.

Jos sukset menevät ristiin, on hyvä muistaa, että mitä tuoreempi tilanne, sitä helpompi se on avata. Jos takana on vuosien kierre, on maalikin pidemmän matkan päässä. Hyvä työyhteisön muistisääntö on nostaa asia keskusteluun heti, kun huomaa, että jokin saattaa hangata.

Sinä voit olla se sillanrakentaja, joka omalla toiminnallaan vahvistaa tiiminsä hyvää yhteistyötä. Näillä kysymyksillä pääset hyvää keskustelun alkuun, kunhan muokkaat omaan suuhun sopiviksi:

Mikä sinulle työssä on tärkeää?
Mistä omassa osaamisessasi olet ylpeä?
Mihin kaipaat apua meiltä työkavereiltasi / minulta esihenkilönäsi?
Mitä haluat minun ymmärtävän sinusta paremmin?

Tietämättä oleminen on monesti paras keino lähestyä toista. Se, ettei yritä antaa neuvoja ja ohjeita, vaan asettuu kuuntelemaan, mitä toinen tarvitsee.

Jos tiimillesi on ajankohtaista vahvistaa hyvää yhteistyötä, tutustu Thomas-analyysiin tästä. On työkalu, joka tekee näkyväksi erilaisia toimintatyylejä ja vahvuuksia. Auttaa ymmärtämään sekä itseä että muita paremmin.

Kohti vai karkuun? – Uhka jumittaa ajattelun

Anna-Mari Siekkeli — Sat, 08 Oct 2022 14:51:20 +0000

Kohti vai karkuun?

Oletko huomannut, miten tehokkaasti uhan kokemus blokkaa ajattelua ja estää ideoiden syntymistä?

Jos tilanne tuntuu uhkaavalta, näkökenttä kapenee, päättelykyky heikkenee ja oivallusten syntyminen häiriintyy

Ja toisinpäin. Kun olo on turvallinen, on helppo mennä kohti. Näkökenttä laajenee, luovuus lisääntyy, oppiminen ja ongelmanratkaisukyky paranee ja syntyy oivalluksia.

Esimerkki: käärmeitä kaikkialla

Oli valaisevaa huomata, miten pelko hetkeksi jumitti omat ajatukseni viikonlopun juoksulenkillä aivan täysin.

Lähdin lauantaiaamuna tavalliseen tapaan metsään lenkille. Normisti aivoni pursuavat ideoita lenkin aikana. En lähde metsään hakemaan ideoita, vaan hikeä ja hengästymistä, mutta kerta toisensa jälkeen joukko keskeneräisiä asioita loksahtaa paikoilleen juurikin juostessa. Keho on juostessa työn touhussa, mutta aivot saavat samalla vaellella vapaita. Vasen, oikea, vasen, oikea -rytmi ei kuormita kognitiivista kapasiteettia – ja silloin piuhat yhdistyvät.

Juoksun loppumetreillä tajusin yhtäkkiä, etteivät aivoni olleet tuntiin tuottaneet mitään. Oli niin poikkeuksellista, että havahdutti pohtimaan, miksi eivät. Ja tajusin oitis: uhkatutkani oli niin voimakkaasti päällä, ettei luovuudelle ja ideoille ollut jäänyt mitään sijaa.

Olen aika vahvasti käärmekammoinen ja faceboof-fiidissäni oli päiväkausia luikerrellut kavereiden käärmekuvia. Yksi oli ajanut kyyn päälle pyörälenkillä ja toinen törmännyt käärmeisiin sienireissullaan. Itsekin olin edellisellä lenkillä melkein astunut kyyn päälle varovaisuudestani huolimatta. Uhka, pelko ja kammo taas törmätä käärmeisiin oli niin suuri, ettei aivoihin mahtunut muuta.

Onko uhka vai turvallista?

Meillä ihmisillä aivot tsekkaavat jatkuvasti ympäristöä ja omia ajatuksia. Onko edessä jokin uhka? Onko turvallista jatkaa? Menenkö kohti vai käännynkö karkuun? Mikä vaara tässä on vai onko tiedossa sittenkin palkkio?

Työyhteisön muutostilanteissa uhan kokemus jäädyttää ihmiset. Kohti tila sen sijaa ruokkii ideoita, luovuutta ja yhteistyötä. Hyvä ihmisten johtaminen on mahdollisuus luoda työyhteisöön selkeyttä, auttaa ihmisiä eteenpäin ja vahvistaa heidän psykologisen turvallisuuden kokemustaan.

Kannattaa siis vaalia, varjella ja vahvistaa sitä, että
on turvallista yhdessä tutkia ja oppia,
tavoitteet ovat houkuttelevia ja saavutettavissa olevia,
on vaikutusmahdollisuuksia ja onnistumisen kokemuksia,
jokainen tuntee olonsa arvokkaaksi ja
kokee olevansa osa porukkaa.

Kun muutos on matka, jota tehdään yhdessä ja otetaan kaikkien aivot käyttöön, osallisuuden tunne vahvistaa maaliin pääsyä.

Lue lisää työyhteisön kestävästä yhdessä kehittämisestä täältä.

Lue lisää muutoksista tästä blogitekstistä: Hyvä muutos työyhteisössä

#muutos #uhka #kohti #psykologinenturvallisuus #muutosjohtaminen #johtaminen #luovuus #ideointi #kehittäminen #oppiminen

Palaute, peilaus, pallottelu

Anna-Mari Siekkeli — Fri, 10 Jun 2022 12:55:05 +0000

Palaute, peilaus, pallottelu – jokainen meistä ansaitsee palautetta. Ja työyhteisössä jokainen päivä on hyvä päivä antaa palautetta. Palaute kertoo, että he, joiden kanssa työskentelet, ovat tärkeitä.

Miksi palautetta ei saa?

Tarve palautteen saamiselle on suuri ja kuitenkin saamme sitä usein liian vähän. Miksi moinen epäsuhta?

Jumittavia tekijöitä on useita; ei olla totuttu, ei osata, ei tule ulos suusta luontevasti, ei muisteta eikä huomata. Alkuun pääsy kangertelee. Tapoja ja tottumuksia on hankala muuttaa eikä uusi tapa ehdi juurtua pelkällä pienellä kokeilulla.

Jos oppiminen, kasvu ja kehittyminen ovat tärkeitä, kannattaa yrittämisestä antaa pisteitä. Jokainen askel vie eteenpäin ja on siksi palautteen arvoinen. Toki välillä tulee myös sivuaskelia ja tasanteita, joissa tuntuu, ettei pääse eteenpäin. Silloin juuri yhteinen reflektoiva keskustelu ja palaute onkin arvokkaimmillaan.

Palaute vahvistaa itsetuntemusta

Kiinnostus ohjaa valintoja ja tekemistä – ja niinpä tulemme usein hyviksi siinä, minkä koemme tärkeäksi. Käytämme aikaa ja vaivaa ja harjaannumme paremmiksi. Jokaisella meistä on vahvuuksia, mutta helposti käy niin, että emme osaa arvostaa omia taitojamme, kun ovat niin helpoksi hioutuneita. Muuttuneet vähän kuin näkymättömiksi.

On tärkeää, että saamme palautetta ja peilausta heiltä, joiden kanssa työskentelemme. Ilman heitä emme tiedä, miltä työskentelymme heidän kokemanaan tuntuu. Ilman palautetta emme myöskään tiedä, mikä vaikutus meillä on toisiin ihmisiin.

Palaute on itsetuntemuksen tärkeä rakennusaine. Kun tunnemme itsemme, voimme ennakoida tekemisiämme ja säädellä vuorovaikutustamme. Säätelyn taito on kohtaamisen taitoa, joka vahvistaa yhteistyötä.

Oma päätös riittää

On jokaisen omassa vallassa päättää, antaako palautetta vai ei. Kukaan ei voi sitä estää, kun päätämme palautteen avulla osoittaa muille, että ovat tärkeitä.

Palaute vahvistaa, kun se
auttaa toista näkemään oman tekemisen toisen silmin
ohjaa kohti tavoitteita
on aitoa ja annettu niin, että se on mahdollisimman helppo ottaa vastaan.

Vinkkejä välittävään arkeen

Tarkkaavaisuus on valikoiva. Näemme ja huomaamme sitä, mikä on meille entuudestaan tuttua tai tärkeää. Huomaamme myös sen, mitä etukäteen olemme päättäneet huomata. Ja sitten se, mihin huomiomme kiinnittyy, kasvaa.

Mitä, jos päätämme kasvattaa hyvien asioiden näkemistä? Ja sitten kun niitä näemme, meillä on varantoa, josta ammentaa palautetta: vahvuuksia, taitoja, osaamista ja onnistumisia.

Palautetaitojen askeleet

Tunnistaminen – Kun ymmärtää, että palaute vahvistaa sekä itseä että muita, taitojaan haluaa vahvistaa.
Päätös – Päätökseen tulla paremmaksi palautteen antajaksi riittää oma lupa ja halu. Siitä se lähtee!
Harjoittelu – Päätöksen jälkeen tarvitaan harjoittelua. Ilman sitä taito ei vahvistu eikä solahda osaksi arjen tekemistä. Oppimisen matkalla on tärkeää huomata onnistumisia – ja pyytää palautetta ja peilausta muilta siitä, miten matka etenee.

Myönteisellä palautteella on hyvä aloittaa. Kun on taitoihin, osaamiseen, vahvuuksiin ja onnistumisiin liittyvää plussapuskuria taustalla, myös korjaavalle palautteelle on hedelmällisempi maaperä.

*********

Jos mietit kehittämispäivän aihetta omalle työyhteisöllesi, kurkkaa täältä “Palaute vahvistamisen välineenä” -valmennus ja muut kehittämispäivien aihe-ehdotukset.

Oppimisen tuki on muutoksen tukemista

Anna-Mari Siekkeli — Fri, 04 Mar 2022 13:16:07 +0000

Halu ja kyky oppia on entistä tärkeämpi kilpailuetu nykymaailmassa. Työn tekemiseen ja siinä onnistumiseen tarvitaan uutta tietoa ja olemassa olevan osaamisen päivittämistä. Oppimisen kulttuuriin panostaminen on siis fiksua liiketoimintaa.

Oppimisen kulttuuri

Oppimisen kulttuuri kukoistaa, kun oppimiselle annetaan tilaa ja oppimista tehdään näkyväksi. Kulttuuri syntyy toimintatavoista, niistä jokapäiväisen työn rakenteista, joiden kehikkoon työ rakentuu. Oppimista tukeva kulttuuri saattaa ihmiset yhteen. Se ruokkii yhdessä ideointia, kehittämistä ja uudistumista. Oppiminen on luonnollinen ja näkyvä osa arkea. Sen merkitys tunnistetaan ja sille on tilaa arjessa. Oppimista suojellaan.

Oppiminen tukee businesta ja työhyvinvointia

Oppimisen ja kehittymisen näkyväksi tekeminen tyydyttää ihmisen psykologisia perustarpeita. Tarve kokea kyvykkyyttä ja tuntea pääsevänsä eteenpäin on ihmiselle tärkeää. Kun työpaikalla suojellaan oppimista, vahvistetaan samalla ihmisten kyvykkyyden kokemusta. Oppimiskulttuurilla on siten myönteinen vaikutus myös arjen hyvinvointiin.

Työhyvinvoinnin keskiössä on kokemus omasta osaamisesta. Muutoksissa osaamisen tunne herkästi horjuu. Siksi oppimiskykyä kannattaa vahvistaa ja luoda uskoa siihen, että oppimisen kautta löydetään uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Ja koska oppimista tapahtuu paljon rajapinnoilla, on tärkeä purkaa kohtaamista rajoittavia siiloja. Uutta syntyy, kun ihmisiä ja erilaisia osaamisia saatetaan yhteen ideoimaan.

Oppimisen tuki työpaikalla tekee hyvää sekä ihmisille että businekselle. Se vahvistaa sekä tämän päivän hyvinvointia ja tekemistä että yrityksen tulevaisuuden menestystä.

Erilaiset osaamiset ja oppimisen tarve

Oppisesta on tullut yhä kiinteämpi osa työn tekemistä, koska kompleksinen maailma edellyttää jatkuvaa uuden oppimista, ongelmanratkaisua, soveltamista, uudistumista. Ehkä osaamisen johtamista tärkeämpää onkin puhua oppimisen kehittämisestä. Millainen osaaminen sitten kestää aikaa?

Osaamisen voi karkeasti jakaa kahteen kategoriaan. Kovat taidot ovat substanssitaitoja esim. jonkin ohjelmiston hallinta ja niillä on nykymaailmassa taipumus vanhentua nopeasti. Niin sanotut pehmeät taidot sen sijaan ovat yleisempiä taitoja ja kestävät paremmin aikaa.

Itsensä johtaminen, luovuus, sosiaaliset taidot, empatia, kyky yhteistyöhön, kohtaamisen taito ja oma asenne kannattelevat muuttuvissa tilanteissa, koska sisältävät itsessään muutos-/tilanneherkkyyttä. Taito tunnistaa omia ajattelutapoja ja uskomuksia on osa itsetuntemusta. Se on metataito, joka kannattelee oppimista. Auttaa säätelemään ja arvioimaan omaa tekemistä ja lisää siten myös tekemisen joustavuutta.

Miten sinun työpaikallasi tuetaan oppimista?

Puhutaanko sinun työpaikallasi oppimisesta? Onko se näkyvää? Onko sille tilaa?

Jos arki koostuu palavereista, joissa käsitellään asiat ja mennään eteenpäin, oppimiselle ei ehkä jää tilaa. Tarvitaan aikaa pysähtyä, ihmetellä ja tutkia. Tulos ei useinkaan näy heti, koska oppiminen ja kehittäminen ovat prosesseja. Tarvitaan luottamusta prosessiin – siihen, että tuloksia syntyy vähitellen ja että prosessille on annettava aikaa.

Sparraava kulttuuri

Miten oppiminen ja tietäminen elävät rinnakkain sinun työpaikallasi? Tunnistatko harmonian vai ohjaako paine useimmiten tietämään ja antamaan suoran vastauksen? Miten silloin raivataan tilaa oppimiselle ja uuden luomiselle? Milloin ja missä tilanteissa on lupa heittäytyä ihmettelemään ja tutkimaan.

Kun työyhteisön vuorovaikutusta ohjataan keskinäisen sparrauksen suuntaan, arjen oivallukset saavat tilaa. Arvostava haastaminen on vuorovaikutusta, jossa autetaan toista löytämään omia voimavarojaan ja ottamaan niitä käyttöön. Työyhteisössä on keskinäisen sparrauksen kulttuuri, jossa arjen kohtaamiset synnyttävät synergiaa. Vuorovaikutus on luottamusta ja keskinäistä arvostusta vahvistavaa. Sellaista, jossa uudistuminen kukoistaa.

Muutoksen tuki

Työyhteisön muutoksissa sparraava kulttuuri tukee onnistumista. Kun muutoksessa tarvitaan keskustelua, joka luo yhteistä ymmärrystä tavoitetilasta ja muutoksen luonteesta, henkilöstön keskusteluun osallistuminen on luontevaa. Ja silloin keskustelu itsessään on uutta luovaa.

Kun muutosmatkalla kirkastetaan sitä, mistä on kyse ja mihin ollaan menossa, on mietittävä, mikä säilyy ja mitä uutta tarvitaan sen rinnalle. On opittava uutta ja luotava uusia käytäntöjä, mutta niiden rinnalle tarvitaan tukea myös poisoppimiseen. On tunnistettava, mistä luovutaan ja saatava tukea luopumisen käytännön soveltamiseen. Abstraktioista on päästä arjen tekemisen tasolle, jotta muutos käytännössä onnistuu.

Johtaminen viitoittaa tietä

Muutoksen etenemistä ja onnistumisia kannattaa opetella huomaamaan ja sanoittamaan. Motivoi jatkamaan ja tukee hyvää muutosmatkaa. Sanoittamisen kehittyy, kun sitä harjoittelee. Kollegiaalinen tuki on tärkeää ja palautetta kannattaa tietoisesti käyttää vahvistamisen välineenä. Oppimisen kulttuuri kulkee käsi kädessä palautekuttuurin kanssa. Niiden kukoistamista ohjaa johtamiskulttuuri, se, millaisesta filosofiasta johtaminen kumpuaa ja miten johtajat esimerkillään näyttävät suuntaa ja mallia.

Mietittäväksi

Millainen oppimisen kulttuuri sinun työpaikallasi on?
Miten johtaminen tukee oppimista?
Miten itse etsit ja löydät oppimisen paikkoja työarjessasi?
Millaista tukea itse kaipaat?
Olisiko nyt hyvä hetki hyödyntää myös ulkopuolisen fasilitaattorin ja coachin palveluja?

Lue lisää työyhteisön uudistumisesta tästä blogitekstistä Hyvä muutos työyhteisössä – Tukea uudistumiseen.

Hae tukea pk-yrityksen uudistumiseen – Lue Elyn rahoituksesta tästä

Suositus: Turun kaupunki

admin — Mon, 13 Dec 2021 11:16:13 +0000

”Anna-Mari Siekkeli on kannustava keskustelun herättäjä ja tukee aktiivista dialogia ajatuksia herättävillä kysymyksillä.”

Dialogia käydään usein pienryhmissä, joissa eri tyyppisten keskustelijoiden on helppo tuoda ajatuksiaan esille.

Anna-Mari Siekkeli on kouluttajana helposti lähestyttävä. Hän havainnollistaa käsiteltäviä asioita käytännön esimerkein, joiden avulla teoriaa on helppo soveltaa käytäntöön. ”

Satu Hatakka, viestintäpäällikkö, sivistystoimiala, Turun kaupunki

Suositus: Perhekuntoutusyksikkö Polku

admin — Mon, 13 Dec 2021 11:09:27 +0000

”Anna-Mari on aidosti innostava, kannustava ja haastanut minut matkalle, jossa keskeistä on ollut oivaltaa omaa tapaa toimia.”

“Anna-Marin vahvuutena on nähdä mahdollisuuksia. Tämä tulee loistavasti esille hänen intensiivisessä kouluttajaotteessaan.

Kouluttajana Anna-Mari on ohjannut rakentamaan esimiestyöskentelyäni työntekijää tukevaan, haastavaan sekä kannustavaan suuntaan. Anna-Marin toteuttaman coachaavan otteen valmennuspäivän ansiosta olen löytänyt konkreettisia työkaluja tiimini ratkaisukeskeisyyden vahvistamiseksi. Esim. voimaannuttavat kysymykset ovat nyt erinomainen johtamisen arjen työkalu.”

Kirsi Koponen / Perhekuntoutusyksikkö Polku, vastaava ohjaaja

Suositus: Yara Suomi Oy

admin — Mon, 13 Dec 2021 11:07:43 +0000

Yhteistyö Anna-Marin kanssa alkoi toimiessani VAK Oy:n tuotantopäällikkönä.”

“Aloitimme esimiesten ja asentajien valmennuksella, jossa ensin päivitimme uusien työntekijöiden perehdytysohjeistuksen. Työ jatkui Anna-Marin valmentavalla ohjauksella tavoitteena tiimiorganisaatio.

Yhteistyö Anna-Marin kanssa oli helppoa, hedelmällistä ja joustavaa. Anna-Marin tapa toimia on kannustava ja luottamusta herättävä. Hän on hyvin asiakaslähtöinen ja vahvistaa sekä varmistaa omalla toiminnallaan yhteisen kehittämisen onnistumisen. Suosittelen Anna-Maria lämpimästi niin tiimivalmentajaksi kuin muidenkin työpaikan muutostilanteiden tueksi.”