<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>arvostus &#8211; SparriKumppani</title>
	<atom:link href="https://demo.mainos-logos.fi/tag/arvostus/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://demo.mainos-logos.fi</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Fri, 27 Sep 2024 00:01:40 +0000</lastBuildDate>
	<language>en-US</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.7.1</generator>

<image>
	<url>https://demo.mainos-logos.fi/wp-content/uploads/2024/06/cropped-LOGO-2023-konvertoitu-32x32.png</url>
	<title>arvostus &#8211; SparriKumppani</title>
	<link>https://demo.mainos-logos.fi</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Aitoja ihmisiä ruutujen takana?</title>
		<link>https://demo.mainos-logos.fi/aitoja-ihmisia-ruutujen-takana/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna-Mari Siekkeli]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 16 May 2021 10:38:28 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[aito läsnäolo]]></category>
		<category><![CDATA[arvostus]]></category>
		<category><![CDATA[etäjohtaminen]]></category>
		<category><![CDATA[etäkohtaamiset]]></category>
		<category><![CDATA[etäpalaverit]]></category>
		<category><![CDATA[kasvun asenne]]></category>
		<category><![CDATA[läsnäolo]]></category>
		<category><![CDATA[luottamus]]></category>
		<category><![CDATA[muutos]]></category>
		<category><![CDATA[uusi alku]]></category>
		<category><![CDATA[vuorovaikutustaidot]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://sparrikumppani.fi/?p=3178</guid>

					<description><![CDATA[Miksi niin moni kokee, ettei etäkohtaaminen ole aito? Että ruudun takana ei ole oikeita ihmisiä?]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="3178" class="elementor elementor-3178" data-elementor-post-type="post">
				<div class="elementor-element elementor-element-97acd7d e-flex e-con-boxed e-con e-parent" data-id="97acd7d" data-element_type="container">
					<div class="e-con-inner">
				<div class="elementor-element elementor-element-59e35cd8 exad-sticky-section-no exad-glass-effect-no elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="59e35cd8" data-element_type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<p>&#8220;Tekee mieli tavata aitoja ihmisiä ruutujen sijaan.&#8221;</p>
<p>Tuo kommentti pysäytti minut ja sai miettimään, mistä syntyy aitouden kokemus. Miksi ihminen ei ole aito ruudun takana? Mistä syntyy tunne, että &#8220;haluaisi tavata oikeita ihmisiä&#8221;?</p>
<p>Tämä teksti syntyi tarpeesta keriä auki etäajan erilaisia kokemuksia. Mistä toisistaan poikkeavat kokemukset kumpuavat? Miksi yhden kokemus etätapaamisista on tavattoman myönteinen ja toisen ei? Miten päästä hyvän kierteen alkuun? </p>
<h3>Vuorovaikutus ja aito läsnäolo</h3>
<p>Kun kaksi ihmistä tapaa kahden kesken, tilanne on paras mahdollinen sille, että voi antaa toiselle aikaa ja huomiota. Voi pysähtyä yhdessä tärkeiden asioiden ääreen, kuunnella, kysyä ja vaihtaa ajatuksia. Voi keskittyä toisen ihmisen tavoitteisiin. Voi keskittyä auttamiseen &#8211; siis siihen, mikä toiselle on tärkeää.</p>
<p>Kun lähijohtaja ja työntekijä kohtaavat etänä, tuossa kohtaamisessa kiteytyy ja paljastuu aiempi yhteinen historia. Kun keskinäinen suhde on luottamuksellinen, arvostava ja turvallinen, tärkeitä asioita uskalletaan nostaa esille etänäkin. Myös arat asiat saadaan käsittelyyn eivätkä ne jää vaivaamaan. Päästään keskustelemaan juuri siitä, mikä auttaa eteenpäin. Ja luottamus vahvistuu edelleen.</p>
<h3>Jos luottamusta ei ole </h3>
<p>Mitä voi tehdä, jos  keskinäinen luottamus ei olekaan vahva? Mitä jos aiemminkaan ei ole keskusteltu ihan aidosti ja oikeasti siitä, mistä olisi pitänyt? Mitä jos aieminkin on kierrelty ja kaarreltu ja työnnetty asioita sivuun? Miten muuttaa suunta? Miten päästä hyvän kierteen alkuun?</p>
<p>Kun haluaa muuttaa tekemistä, on aloitettava ajattelusta. Aloittaa siitä, mitä ajattelee heistä, joita kohtaa etänä. Kun pysähtyy hetkeksi miettimään, voi tunnistaa omat uskomuksensa. Voi tunnistaa sen, mitä uskoo muista ihmisistä. Tuo on totuuden hetki, joka määrittelee sen, miten pääsee eteenpäin.</p>
<h3>Uusi alku</h3>
<p>Me ihmiset haluamme tulla kuulluiksi ja kohdatuiksi. Tuo tarve on syvällä sisällämme ja arvioimmekin jokaista kohtaamista sen värittämänä. Haluaako toinen kuulla minua? Luottaako minuun? Arvostaako? Haluaako auttaa? </p>
<p>Mitä jos jokainen Teams- ja Zoom-tapaaminen onkin mahdollisuus aloittaa alusta? Mahdollisuus muuttaa arjen kohtaamiset paremmiksi. Sellaisiksi, joista jää hyvä mieli jatkaa työpäivää. Me ihmiset haluamme hyviä kohtaamisia ja siinä juuri piileekin uuden alun siemen. </p>
<h3>Muutos ja kasvun asenne</h3>
<p>Kun muuttaa omaa toimintaansa, on muutoksesta tehtävä muille uskottava. Aiempaa historiaa ei voi vaieta hiljaiseksi, vaan sanoitettava se niin, että toinenkin pääsee muutokseen mukaan.</p>
<p>Muutos vaatii rohkeutta tunnustaa, ettei aiempi tekeminen ole toiminut. Tarvitaan uskallusta olla inhimillinen, erehtyväinen ja oppiva. Jos sisimmässään salakavalasti uskoo, että pitäisi olla valmiiksi hyvä eikä koskaan erehtyä, sanat juuttuvat kurkkuun. Jos sen sijaan uskoo, että oppiminen on hienompaa kuin erehtymättömyys, alkuun pääsee luontevammin. Tuo kasvun asenne onkin se jalusta, jonka varaan kannattaa rakentaa.</p>
<h3>Rakenna oppimisen varaan</h3>
<p>Kun haluat vahvistaa hyviä etäkohtaamisia, tunnista tilanne ja pue sanoiksi uusi suunta. Kun halu parantaa tilannetta on aito, sanat kyllä löytävät mukaan perästä. &#8220;Me ei olla aiemmin taidettu ihan kunnolla puhua siitä, mitä sinä työssä onnistuaksesi tarvitset&#8221; on hyvä alku. &#8220;Minun olisi tärkeä kuulla, mitä ajattelet, jotta voisin paremmin auttaa&#8221; on kelpo tarkennus perään. </p>
<p>Inhimillistä, aitoa ja rehellistä. Osoittaa tilanteen tunnistamista sekä halua oppia ja kasvaa. Osoittaa halua katsoa eteenpäin ja parantaa yhteistyötä. Osoittaa johtajalta tilannetajua. Sen sijaan, että menettäisi jotain, saakin lisää arvostusta ja luottamusta.</p>
<h3>Kahdenkeskistä aikaa</h3>
<p>Mitä jos, kyse onkin siitä, että johtajan on vain tavattava kaikkia tiiminsä jäseniä riittävästi kahden kesken? Myös etäaikana. Ehkä tarvitsemme sitä, että toinen saa kuvallaan täyttää koko ruudun ja aikaa kertoa omista tarpeistaan.</p>
<p>Jos etäaika on koostunut palavereista, kokouksista, infoista jne., joissa iso joukko ihmisiä on kuunnellut yhden puheita ruudut pimeinä ja mikrofonit suljettuina ilman osallistumista, ei ihme, jos tuntuu huonolta.</p>
<p>Ehkä ratkaisu on siinä, että raivataan kalentereihin aikaa kohdata kahden kesken ja kuunnella. Johtamisen tehtävä on mahdollistaa eikä se onnistu, ellei tiedä, mitä toinen tarvitsee. Sama pätee työkavereiden kesken ja tiimeissä. Kun kahdenkeskisiä aitoja kohtaamisia on riittävästi, pohja isommillekin etäkokoontumisille on kunnossa</p>
<p>Hyvät vuorovaikutustaidot korostuvat entisestään etäkohtaamisissa. Tarvitaan herkällä korvalla kuuntelua ja taitoa auttaa myös toista sanoittamaan tarpeitaan. Luottamus ja keskinäinen arvostus vahvistuvat &#8211; ja mikäs sen parempi pohja hyvälle businekselle.</p>
<!-- wp:paragraph --><!-- /wp:paragraph -->						</div>
				</div>
					</div>
				</div>
				</div>
		]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Kohtaamisen taika &#8211; Miten syntyy aitoa vuorovaikutusta?</title>
		<link>https://demo.mainos-logos.fi/kohtaamisen-taika-miten-syntyy-aitoa-vuorovaikutusta/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna-Mari Siekkeli]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 08 May 2020 11:27:51 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[aitous]]></category>
		<category><![CDATA[arvostus]]></category>
		<category><![CDATA[etäjohtaminen]]></category>
		<category><![CDATA[etäkohtaaminen]]></category>
		<category><![CDATA[etäpalaverit]]></category>
		<category><![CDATA[inhimillisyys]]></category>
		<category><![CDATA[itsetuntemus]]></category>
		<category><![CDATA[johtaminen]]></category>
		<category><![CDATA[Kohtaaminen]]></category>
		<category><![CDATA[luottamus]]></category>
		<category><![CDATA[sanoittaminen]]></category>
		<category><![CDATA[viestintä]]></category>
		<category><![CDATA[vuorovaikutus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://sparrikumppani.fi/?p=2848</guid>

					<description><![CDATA[Yhteys on mielentila, joka syntyy ihmisten päässä. Se on kuuntelua, keskittymistä ja läsnäoloa.  
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p>Jokainen meistä on ollut samassa huoneessa toisen ihmisen kanssa ja kokenut, ettei yhteyttä ja ymmärrystä synny. Toisaalta olemme kokeneet läheistä yhteyttä, vaikka toinen on ollut satojen kilometrien päässä. Fyysinen välimatka ei ole se ratkaiseva tekijä.</p>
<h4>Yhteys on mielentila</h4>
<p>Yhteys on mielentila, joka syntyy ihmisten päässä. Se on kuuntelua, keskittymistä ja läsnäoloa. Se on välittämistä ja halua ymmärtää. Yhteys toisiin on asenne, joka vahvistuu itsetuntemuksen kautta. Kun tuntee itsensä, tunnistaa myös, miten silta toisen luo parhaiten rakentuu. Kiinnostus on vahva yhteyden synnyttämisen keino.</p>
<p>Keskeistä on halu rakentaa yhteyttä. Yhteys syntyy, kun avaamme itseämme ja osoitamme, että tarvitsemme toisiamme. Haavoittuvuuden ja oman epätäydellisyyden tunnistaminen lisää rohkeutta ja siten vahvistaa yhteyttä muihin ihmisiin.</p>
<h4>Vuorovaikutus</h4>
<p>Tänä keväänä yhteys muihin ihmisiin on täytynyt hoitaa pääosin etäyhteytenä. Mielenkiintoista ja tärkeää on se, mitä kannattaa tehdä, jotta etäyhteydessä on aitoa vuorovaikutusta. Teknologiavälitteinen vuorovaikutus tuo yhteyteen mukaan tekniikan. Etäyhteys myös korostaa sanoja. Oikeiden sanojen löytäminen ihmiselle, jota ei edes näe, voi tuntua haastavalta. Omat vahvuudet ovat ehkä muualla kuin sujuvassa ja sanavalmiissa kommunikoinnissa. Juuri sen vuoksi etäyhteyksissä omien ajatusten ja aikomusten sanoittaminen toiselle korostuu entisestään.</p>
<h4>Näkyväksi tekeminen</h4>
<p>Omien pyrkimyksen sanoiksi pukeminen on pöydälle nosto, joka auttaa toista ymmärtämään. Se on näkyväksi tekemistä, joka auttaa kuuntelemaan, osallistumaan ja luottamaan. Hyvä aikomus on tärkeämpää kuin taitavat sanat. Kaikissa kohtaamisissa kiinnostus on vahva yhteyden rakentamisen väline. Mieluummin aitoa kiinnostusta ja kömmähdyksiä tekniikan kanssa kuin taitavaa tekniikan käyttöä ilman kiinnostusta. Aito kiinnostus kuuluu kyllä läpi. Se on kuin silta, jota pitkin pääsee kulkemaan toisen luo.</p>
<p>”Mulle olisi tärkeä tietää, mitä sulle kuuluu. Ymmärtäisin paremmin, mitä voisin lähiesimiehenäsi tehdä”. Jostakin tuollaisesta voi aloittaa – ja silloin on kyllä jo todella pitkällä yhteyden luomisessa. Kun on halua, sanat kyllä löytyvät vähitellen.</p>
<h4>Etäpalaverit</h4>
<p>On helpompi järjestää huono palaveri kuin hyvä. Huono onnistuu harmillisen nopeasti; linkki vain jakoon ja palaveri pystyyn.</p>
<p>Kun haluaa järjestää hyvän, kannattaa<br />
&#8211; kirkastaa tavoite<br />
&#8211; orientoida osallistujat ennalta<br />
&#8211; miettiä toteutus / rakenne<br />
&#8211; ohjata ryhmän ajattelua<br />
&#8211; ottaa huomioon erilaiset ihmiset<br />
&#8211; ennakoida osallistumisen esteitä<br />
&#8211; tehdä näkyväksi mitä sovittiin.</p>
<p>Kun palaveri on hyvä, sen anti kantaa pitkälle ja tulokset näkyvät arjen tekemisessä. Huonoja on järjestettävä useammin, jotta pääsisi samaan. Eikä sittenkään pääse.</p>
<p>Työhön liittyvien palaverien valmistelussa hyvä ohjenuora on ajatella esim.<br />
&#8211; Miten saan muut parhaiten mukaan?<br />
&#8211; Miten yhdessä saadaan hommat parhaiten hoidettua?</p>
<h4>Arvostus ja luottamus</h4>
<p>Etäpalavereihin valmistautumisen sopii kylläkin ohjenuoraksi kaikkiin palavereihin orientoitumiseen. Jos tulokset tehdään ihmisten kanssa ja kautta, on tärkeää houkutella heidät mukaan. Onnistuu keskittymällä vaalimaan arvostusta ja luottamusta. Niistä on hyvä ponnistaa onnistumaan.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Perehdytys &#8211; tavoitteellinen startti vai välttämätön paha</title>
		<link>https://demo.mainos-logos.fi/perehdytys-tavoitteellinen-startti-vai-valttamaton-paha/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna-Mari Siekkeli]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 22 Feb 2019 09:38:39 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Valmennukset]]></category>
		<category><![CDATA[arvostus]]></category>
		<category><![CDATA[esimies]]></category>
		<category><![CDATA[luottamus]]></category>
		<category><![CDATA[opastus]]></category>
		<category><![CDATA[organisaatiokulttuuri]]></category>
		<category><![CDATA[perehdytys]]></category>
		<category><![CDATA[turvallisuus]]></category>
		<category><![CDATA[työnopastus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://sparrikumppani.fi/?p=1900</guid>

					<description><![CDATA[Uuden työntekijän vastaanotto on mahdollisuus, joka kannattaa käyttää hyvin. Ensivaikutelma syntyy nopeasti – ja ohjaa voimakkaasti tulijan ajattelua ja toimintaa. ]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="2852" class="elementor elementor-2852" data-elementor-post-type="post">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-6cd7d612 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default exad-glass-effect-no exad-sticky-section-no" data-id="6cd7d612" data-element_type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-1023684d exad-glass-effect-no exad-sticky-section-no" data-id="1023684d" data-element_type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-5859a113 exad-sticky-section-no exad-glass-effect-no elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="5859a113" data-element_type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<h2>Perehdytys &#8211; tavoitteellinen startti vai välttämätön paha</h2><p>Uuden työntekijän vastaanotto on mahdollisuus, joka kannattaa käyttää hyvin. Ensivaikutelma syntyy nopeasti – ja ohjaa voimakkaasti tulijan ajattelua ja toimintaa.</p><p> </p><p>Tulijan mielessä on joukko kysymyksiä, vaikkei hän niitä ääneen kysyisikään.</p><ul><li>Mitä minulta odotetaan?</li><li>Mikä täällä on tärkeää?</li><li>Mihin minua kannustetaan?</li><li>Mitä annan itsestäni ja osaamisestani?</li><li>Mitä tapahtuu, jos teen virheitä / en onnistu toimimaan ohjeiden mukaan? jne.</li></ul><p> </p><h4>Hyvä perehdytys antaa vastauksia</h4><p>Hyvin hoidetussa perehdytysprosessissa kysymykset tunnistetaan – myös ääneen lausumattomat – ja niihin annetaan vastauksia strategiaan ja arvoihin pohjautuen.  Perehdytys on tietoista ja systemaattista, mutta samalla sopivasti joustavaa tulijoiden erilaisuus ja mahdollisuudet tunnistaen.</p><p> </p><p>Hyvässä perehdytyksessä tunnistetaan, että esimies ja muut perehdytystä hoitavat antavat vastauksia omalla esimerkillään. Teot vaikuttavat voimakkaammin kuin sanat, mikäli niiden välillä on ristiriitaa. Kun työpaikalla on tunnistettu, mitä tulijan on tärkeä oppia ja ymmärtää ja edetään suunnitelmallisesti, keskinäinen arvostus vahvistuu. Ja tulija siirtyy nopeammin tuottavaan työntekoon. Kun perehdytysmalli on tehty näkyväksi, se luo yhteisen kielen ja avaa mahdollisuuden yhteiseen tarkasteluun.</p><p> </p><h4>Luottamuksen kierre</h4><p>Kun tulija tuntee olevansa odotettu, luottamuksen hyvä kierre on alkamassa. Tulija tuo mukanaan asenteensa ja osaamisensa ja odottaa mahdollisuutta niiden hyödyntämiselle. Pallo on työnantajalla.</p><p>Työpaikalle tulijan vastaanotto on tulikoe. Tekee näkyväksi, ovatko kerrotut arvot ja käytännön tekeminen yhtä. Vastaavatko puheet ja teot toisiaan?</p><p> </p><h4>Perehdytys tekee näkyväksi</h4><p>Perehdytysohjelman laadinta pakottaa tekemään näkyväksi tekemisen tapaa ja kulttuuria. Tapa, jolla tulija perehdytetään, itsessään kertoo, millaista toimintaa, vastuullisuutta ja aktiivisuutta häneltä odotetaan. Kertoo, vaikkei sitä sanoiksi puettaisi.</p><p> </p><p>Turvallisuus on perehdytyksessä aina tärkeää. Tuotantotyössä turvallinen sisäänajo konkretisoituu moniin fyysistä turvallisuutta varmistaviin käytäntöihin. Kun tulija huomaa ihmisten ympärillään toimivan kuten häntä itseään ohjeistetaan, ollaan sosialisaation ytimessä. Uudelle työyhteisön jäsenelle on syntymässä turvallisen työnteon rutiini &#8211; ja turvallisuuden kulttuuri vahvistuu entisestään.</p><p> </p><h4>Suunta, raamit ja merkitys</h4><p>Laajemmin ottaen turvallisuutta on tärkeää luoda myös antamalla tekemiselle selkeä suunta, raamit ja merkitys. Onnistuu, kun strategian ja arjen pelisääntöjen yhteys on kiinteä. Onnistuu, kun toiminnan pelisäännöt ovat selkeät eli riittävän usein päivitetyt ja yhdessä läpi käydyt.</p><p> </p><p>Mietitty ja arvostukseen pohjautuva perehdytyskäytäntö luo psykologista turvallisuutta. Arvostukseen kytkeytyvä turvallisuus vahvistaa luottamusta. Kun luottaa, uskaltaa asettua alttiiksi uudelle. Uskaltautuu olemaan tietämättä, avaamaan uusia ovia ja oppimaan.</p><p> </p><h4>Tärkeä kuulua joukkoon ja kokea merkitystä</h4><p>On inhimillistä haluta olla osa jotakin isompaa, kuulua joukkoon ja tehdä työtä, jolla on merkitys. Miten tämä kaikki teillä puetaan sanoiksi ja teoiksi?</p><p> </p><p><em>Perehdytyksestä edetään kohti tehtäväkohtaista työnopastusta, mikä etenkin tuotantotyössä onnistuu parhaiten, kun siihen on nimetyt ja koulutetut opastajat. Kun haluat keskustella lisää myös opastuksesta, olethan yhteydessä!</em></p>						</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
