Työpaikka kokoaa yhteen joukon ihmisiä. Jokaisella on oma osaamisensa ja  tapansa toimia. Työssä ja työkavereiden kanssa vietetään paljon aikaa, joten lähtökohtaisesti on hyvät mahdollisuudet tutustua toisten ajatuksiin ja arvomaailmaan. On lukuisia tilaisuuksia oppia muiden vahvuuksista ja heille tärkeistä asioista.

Moni tilaisuus jää kuitenkin käyttämättä. Emme ihan ymmärrä, mitä muut ajattelevat ja tekevät. Emme ihan ymmärrä sitäkään, miksi jättävät tekemättä. ”Mitä se nyt noin teki?” ”Mihin se yhtäkkiä lähti?” ”Miksei se sanonut mitään?” ”Miksi se noin ajattelee?”

Arjen kohtaamiset

”Työ on toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta” määrittelee digitaalisen työn asiantuntija Esko Kilpi. Kaikki työ ei ole digitaalista, mutta vuorovaikutuksessa muihin me kyllä kaikki olemme, kun työtä teemme. Kanssakäymisen muodot ovat moninaisia, mutta yhteistä niille on, että voimme aina oppia jotakin sekä itsestämme että muista. Jos haluamme. Moni tilaisuus jää kuitenkin käyttämättä.

Kun tunnistaa, voi muuttaa

Kaikki kehittäminen alkaa tunnistamisesta. Siitä, että huomaa eron nykytilan ja tavoitteen välillä. Kun syntyy halu ymmärtää itseä ja muita paremmin, on jo matkalla kasvuun ja yhteistyön vahvistamiseen. Kun haluaa tuntea itsensä paremmin, alkaa vähitellen huomata asioita, jotka aiemmin ohitti. Ja kun huomaa, voi halutessasi pysähtyä, tutkia ja oppia havainnoistaan.  ”Kas vain ärsyynnyinpä äkkijyrkästi”, ”Oho, enpä saanut sanaa suustani”, “Mikäs minut tässä sai vetäytymään kolooni?”

Kun oppii, alkaa ymmärtää. Pystyy paremmin ennakoimaan ja ohjaamaan sitä, mikä ennen toimi autopilotilla. Alkaa nähdä värisävyjä, erottaa nyansseja. On helpompi ottaa puheeksi kollegan kanssa ja saada tolkkua hänen näkökulmastaan.

Itsensä johtaminen on kaiken johtamisen perusta

Siksi on hyvä hahmottaa oma käyttöohjeensa – ja vinkata ohjeista myös muille. Avata työyhteisössä muille omia ajatuskulkujaan ja kertoa esim. mikä itselle tuntuu itsestään selvältä. Kannattaa myös  myös sanoittaa omaa tekemisen tyyliään  vaikkapa näin: “Mun täytyy ensin vähän miettiä. En pysty suuoraan ottamaan kantaa.”.

Mutta ensin on ymmärrettävä itse, jotta voi sanoittaa muille. Itsetuntemus on sitä, että tietää, kuka on, mitä haluaa ja tarvitsee. Oman tekemisensä syy- ja seuraussuhteet on hyvä tuntea – olipa sitten asiantuntija, myyjä, tiimin jäsen tai esihenkilö. Ja on syytä tuntea etenkin, jos on esihenkilö, koska ymmärryksen taso heijastuu vääjäämättä heihin, joita johtaa. Luo lujaa pohjaa ja kannattelee. Tai estää, jarruttaa ja rajoittaa.

Älä tyydy työkaluun, joka lokeroi sinut

Oman toimintatyylin tunnistamiseen on kättä pidempää -työkaluja. Nopeita ja käteviä käyttää – ja myös tieteellisesti tutkittuja. Kun valitset apua itseinventaarion tekemiseen, on tärkeä ymmärtää, ettei ihminen mahdu yhteen lokeroon. Työkalukaan ei siis saa sinua mahtumaan esim. yhteen väriin. Me ihmiset olemme inhimillisiä olentoja ja paljon moninaisempia. Meissä kaikissa on vähän kaikkea ja mielenkiintoista onkin ymmärtää, miten paljon mitäkin ja missä suhteessa toisiinsa.

Thomas-analyysi

Thomas-analyysi on työkalu, joka auttaa näkemään omia itsestään selvyyksiä ja katvealueita. Se avaa toimintatyyliä vahvuudet edellä ja auttaa ymmärtämään, miten oma luontainen toiminta muuttuu  nykyisessä työroolissa toimiessa. Se kertoo myös, mitä käyttäytymiselle tapahtuu painetilanteessa.

Thomas-analyysin raportti kertoo mm.

• Miten käyttäytymiseni muuttuu nykyisessä työroolissa verrattuna siihen, miten haluaisin toimia?
• Miten toimin, kun olen kovan paineen alla?
• Millainen on minun kommunikointityylini?
• Entä missä tilanteissa aktiivisuuteni vahvistuu? Ja minkä vuoksi?
• Miten helppo minun on luottaa ihmisiin?
• Mikä on minun tapani lähteä liikkeelle uusissa asioissa?

Jos oman toimintatyylin näkyväksi tekeminen kiinnostaa, lue lisää Thomas-analyysistä tästä.

Itsetuntemus on avain

Kun tuntee itsensä, tietää, missä on ja miten on. Voi tietoisemmin päättää, mistä pitää kiinni ja mitä lähtee vahvistamaan. On voimaannuttavaa huomata, mikä itsellä on vahva ja miten voi käyttää. Toisaalta on tärkeää nähdä myös se, mikä tarpeellinen jää itsellä katveeseen ellei keskity ja harjoittele.

Itsetutkiskelun avuksi

Tässä muutama kysymys sinulle jatkotutkiskelusi avuksi:

• Missä olen parhaimmillasi?
• Mikä saa minut kiinnostumaan??
• Mitä sinusta tarttuu muihin silloin kun olet ”eniten oma itsesi”
• Mitä odotat esimieheltäsi, jotta olisit parhaimmillasi töissä?
• Millaista palautetta kaipaat ja keneltä?

Entä

• Mikä on minulle arkaa aluetta?
• Mitkä asiat ovat minulle vaikeita?
• Mitkä ovat niitä asioita, joita en halua muiden huomaavan?
• Mistä loukkaannun herkimmin?
• Missä tilanteissa mielestäni on paras pitää suunsa kiinni?
• Mitä minulle tapahtuu ristiriitatilanteissa?
• Miksi jätän asioita sanomatta?

Miltä tuntuisi ottaa omat vastaukset puheeksi esihenkilön kanssa? Entä työkavereiden kanssa? Mikä olisi paremmin, jos niin tekisit?