<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Esimiestyö &#8211; SparriKumppani</title>
	<atom:link href="https://demo.mainos-logos.fi/tag/esimiestyo/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://demo.mainos-logos.fi</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Fri, 27 Sep 2024 00:00:40 +0000</lastBuildDate>
	<language>en-US</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.7.1</generator>

<image>
	<url>https://demo.mainos-logos.fi/wp-content/uploads/2024/06/cropped-LOGO-2023-konvertoitu-32x32.png</url>
	<title>Esimiestyö &#8211; SparriKumppani</title>
	<link>https://demo.mainos-logos.fi</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Saako sinua sparrata?</title>
		<link>https://demo.mainos-logos.fi/saako-sinua-sparrata/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna-Mari Siekkeli]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 12 Sep 2019 13:42:33 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Esimiestyö]]></category>
		<category><![CDATA[kasvu]]></category>
		<category><![CDATA[kehittyminen]]></category>
		<category><![CDATA[oppiminen]]></category>
		<category><![CDATA[organisaatiokulttuuri]]></category>
		<category><![CDATA[sparraus]]></category>
		<category><![CDATA[työyhteisö]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://sparrikumppani.fi/?p=2556</guid>

					<description><![CDATA[– Sparraavan kulttuurin kehittäminen –

Mitä sanot, kumpi sinulle tällä hetkellä on tutumpaa, 1) tarve olla valmis, tietää ennalta ja kyetä antamaan vastauksia vai 2) utelias olo, halu oppia ja kehittyä?]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<h2><strong>Sparraavan kulttuurin kehittäminen </strong></h2>
<p>Uskallatko heittäytyä oppimaan, jos ympäristö odottaa tietämistä? On suuri paine antaa valmiita vastauksia, jos työssä on paljon tilanteita, joissa niitä odotetaan. Esimies on asemassa, johon tyypillisesti kohdistuu paljon paineita. Jos esimies on tottunut koppaamaan kysymykset pallona itselleen, on uusia heittoja tarjolla koko ajan. Vaatii päätöstä, uskallusta ja harjoittelua ryhtyä heittämään palloja takaisin – olla vastaamatta, auttaa muita ajattelemaan itse ja ottamaan vastuuta.</p>
<p>Mitä sanot, kumpi sinulle tällä hetkellä on tutumpaa,</p>
<ol>
<li>tarve olla valmis, tietää ennalta ja kyetä antamaan vastauksia vai</li>
<li>utelias olo, halu oppia ja kehittyä?</li>
</ol>
<p>Monimutkaistuvassa maailmassa on kuitenkin yhä enemmän tilanteita, joihin ei ole olemassa valmiita vastauksia eikä edes yhtä ainoaa ratkaisua. Yhä useammin ratkaisut ovat tilannesidonnaisia ja tarvitsemme useita aivoja ja yhteistä pallottelua löytääksemme vastauksia.</p>
<h5><strong>Tarve olla luotettu</strong></h5>
<p>Meillä ihmisillä on sisäänrakennettu tarve olla luottamuksen arvoinen. Haluamme täyttää paikkamme, olla osaavia ja arvostettuja. Kun kohtaamme tilanteita, joissa meiltä odotetaan nopeaa reagointia ja valmiita vastauksia, syntyy paineita täyttää paikka olemalla valmis ja tietämällä ennalta.</p>
<p>Ehkä tärkeää onkin löytää tasapaino tietämisen ja uteliaaksi heittäytymisen välille. Kun ei tiedä, vaan asettuu kuuntelemaan, altistaa ajatuksensa uusille raiteille. Uskaltaako sellaista tehdä?</p>
<h5><strong> </strong><strong>Uhka vai mahdollisuus?</strong></h5>
<p>Jokaisella meistä on oma tapamme kokea ja katsella maailmaa. Tuo tapa on niin kiinteä osa omaa olemista – vähän kuin hengitys – ettei sitä tule ajatelleeksi. Se, miten koemme ja tulkitsemme ympärillä olevaa, muotoutuu ajan myötä &#8211; ja vaikuttaa sitten siihen, miten uudet tilanteet koemme.</p>
<p>Oletko miettinyt, mikä on oma ns. perusasenteesi uusiin tilanteisiin? Avautuuko sinulle aina uusia mahdollisuuksia? Vai onko moni tilanne enemmänkin uhka, jossa on vaarana menettää kasvot, maine tai uskottavuus?</p>
<h5><strong>Oletko sinä jo valmis?</strong></h5>
<p>Jos uhka-ajattelu tuntuu tutulta, on taustalla ajatus siitä, että osaaminen on todistettava aina uudelleen ja uudelleen. Jokainen tilanne on paikka todistaa pystyvyys &#8211; tai paikka epäonnistua. Paljon energiaa kuluu huolehtimiseen ja kasvojen säilyttämiseen. Moni tilanne myös jää väliin, ettei osaamattomuus paljastu.</p>
<p>Jos aina on oltava valmis, elämä on kuin iso testi, jossa voi milloin tahansa epäonnistua. ”Mitä menetän?” on keskeinen mielen perukoilla pyörivä kysymys.</p>
<h5><strong>Jospa elämä onkin täynnä mahdollisuuksia</strong></h5>
<p>Entä jos kääntäisikin aivot sellaiseen asentoon, että heti ei tarvitsekaan olla valmis, vaan jokainen tilanne tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta ja kehittyä? Silloin jokainen ihminen voi olla sparrauskumppanimme, jonka avulla silmät aukeavat ja ymmärrys kasvaa. Voimme joka hetki oppia, kasvaa ja tulla paremmiksi.</p>
<p>Mielessä pyörivä kysymys ei enää liity pelkoon menettämisestä, vaan muuttuu muotoon ”Mitä opin?” Aina voi päästä voiton puolelle, koska vaihtoehtoina on onnistua tai oppia. Usein molemmat.</p>
<p>Mieti, mitä tällainen jatkuvan kasvun asenne tekee rohkeudelle ja kehittymiselle. Mitä se tekee työpaikan ilmapiirille ja yhteistyölle?</p>
<p><strong>Uteliaisuus </strong>on mahtava voimavara, jos sen vaan ottaa käyttöön. Se on meihin kaikkiin sisäänrakennettu ominaisuus, mutta se saattaa esim. työpaikalla painua unohduksiin, jos sitä ei ruokita.</p>
<h5><strong>Millainen tilanne on omalla työpaikallasi?<br />
</strong></h5>
<p>&#8211; Saako teillä olla utelias, kysyä, kyseenalaistaa?<br />
&#8211; Saako kysymyksillä kääntää muiden aivot eri asentoon?<br />
&#8211; Mitä, jos et kysykään ”Mikä tässä on ongelma?” vaan ”Mikä tässä meni jo hyvin?”</p>
<p>Jos sinä kyselet, tekeekö se sinusta huonomman vai onko se pikemminkin merkki omien aivojen käytöstä, halusta kehittyä ja kehittää myös työpaikan tekemistä? &#8211; Jokainen meistä voi avartaa muiden ajattelua – siis sparrata muita kehittymään. Jos vain haluaa.</p>
<p><strong>Miltä tuntuisi, jos omalla</strong> työpaikalla olisi sellainen asenne ja käytäntö, että <strong>kaikki vähän sparraavat toisiaan</strong>. Mitä se tekisi teidän ilmapiirille, yhteistyölle ja businekselle?</p>
<p>Mitä itse voit aloittaa? Mitä teet seuraavaksi, jotta esim. kollega saisi vähän enemmän irti itsestään?</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Vinkkejä yhteistyön vahvistamiseen</title>
		<link>https://demo.mainos-logos.fi/vinkkeja-yhteistyon-vahvistamiseen/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna-Mari Siekkeli]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 14 May 2019 17:49:43 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[erilaisuus]]></category>
		<category><![CDATA[Esimiestyö]]></category>
		<category><![CDATA[itsearviointi työkalut]]></category>
		<category><![CDATA[itsetuntemus]]></category>
		<category><![CDATA[johtaminen]]></category>
		<category><![CDATA[Thomas analyysi]]></category>
		<category><![CDATA[toimintatyyli]]></category>
		<category><![CDATA[työyhteisö]]></category>
		<category><![CDATA[yhteistyö]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://sparrikumppani.fi/?p=2089</guid>

					<description><![CDATA[Työpaikka kokoaa yhteen joukon ihmisiä. Jokaisella on oma osaamisensa ja ]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="2857" class="elementor elementor-2857" data-elementor-post-type="post">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-3c22f2b elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default exad-glass-effect-no exad-sticky-section-no" data-id="3c22f2b" data-element_type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-1166f11d exad-glass-effect-no exad-sticky-section-no" data-id="1166f11d" data-element_type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-793b277c exad-sticky-section-no exad-glass-effect-no elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="793b277c" data-element_type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<p>Työpaikka kokoaa yhteen joukon ihmisiä. Jokaisella on oma osaamisensa ja  tapansa toimia. Työssä ja työkavereiden kanssa vietetään paljon aikaa, joten lähtökohtaisesti on hyvät mahdollisuudet tutustua toisten ajatuksiin ja arvomaailmaan. On lukuisia tilaisuuksia oppia muiden vahvuuksista ja heille tärkeistä asioista.</p>
<p>Moni tilaisuus jää kuitenkin käyttämättä. Emme ihan ymmärrä, mitä muut ajattelevat ja tekevät. Emme ihan ymmärrä sitäkään, miksi jättävät tekemättä. ”Mitä se nyt noin teki?” ”Mihin se yhtäkkiä lähti?” ”Miksei se sanonut mitään?” ”Miksi se noin ajattelee?”</p>
<h2>Arjen kohtaamiset</h2>
<p>”Työ on toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta” määrittelee digitaalisen työn asiantuntija Esko Kilpi. Kaikki työ ei ole digitaalista, mutta vuorovaikutuksessa muihin me kyllä kaikki olemme, kun työtä teemme. Kanssakäymisen muodot ovat moninaisia, mutta yhteistä niille on, että voimme aina oppia jotakin sekä itsestämme että muista. Jos haluamme. Moni tilaisuus jää kuitenkin käyttämättä.</p>
<h2>Kun tunnistaa, voi muuttaa</h2>
<p>Kaikki kehittäminen alkaa tunnistamisesta. Siitä, että huomaa eron nykytilan ja tavoitteen välillä. Kun syntyy halu ymmärtää itseä ja muita paremmin, on jo matkalla kasvuun ja yhteistyön vahvistamiseen. Kun haluaa tuntea itsensä paremmin, alkaa vähitellen huomata asioita, jotka aiemmin ohitti. Ja kun huomaa, voi halutessasi pysähtyä, tutkia ja oppia havainnoistaan.  ”Kas vain ärsyynnyinpä äkkijyrkästi”, ”Oho, enpä saanut sanaa suustani&#8221;, &#8220;Mikäs minut tässä sai vetäytymään kolooni?”</p>
<p>Kun oppii, alkaa ymmärtää. Pystyy paremmin ennakoimaan ja ohjaamaan sitä, mikä ennen toimi autopilotilla. Alkaa nähdä värisävyjä, erottaa nyansseja. On helpompi ottaa puheeksi kollegan kanssa ja saada tolkkua hänen näkökulmastaan.</p>
<h2>Itsensä johtaminen on kaiken johtamisen perusta</h2>
<p>Siksi on hyvä hahmottaa oma käyttöohjeensa – ja vinkata ohjeista myös muille. Avata työyhteisössä muille omia ajatuskulkujaan ja kertoa esim. mikä itselle tuntuu itsestään selvältä. Kannattaa myös  myös sanoittaa omaa tekemisen tyyliään  vaikkapa näin: &#8220;Mun täytyy ensin vähän miettiä. En pysty suuoraan ottamaan kantaa.&#8221;.</p>
<p>Mutta ensin on ymmärrettävä itse, jotta voi sanoittaa muille. Itsetuntemus on sitä, että tietää, kuka on, mitä haluaa ja tarvitsee. Oman tekemisensä syy- ja seuraussuhteet on hyvä tuntea &#8211; olipa sitten asiantuntija, myyjä, tiimin jäsen tai esihenkilö. Ja on syytä tuntea etenkin, jos on esihenkilö, koska ymmärryksen taso heijastuu vääjäämättä heihin, joita johtaa. Luo lujaa pohjaa ja kannattelee. Tai estää, jarruttaa ja rajoittaa.</p>
<h2>Älä tyydy työkaluun, joka lokeroi sinut</h2>
<p>Oman toimintatyylin tunnistamiseen on kättä pidempää -työkaluja. Nopeita ja käteviä käyttää &#8211; ja myös tieteellisesti tutkittuja. Kun valitset apua itseinventaarion tekemiseen, on tärkeä ymmärtää, ettei ihminen mahdu yhteen lokeroon. Työkalukaan ei siis saa sinua mahtumaan esim. yhteen väriin. Me ihmiset olemme inhimillisiä olentoja ja paljon moninaisempia. Meissä kaikissa on vähän kaikkea ja mielenkiintoista onkin ymmärtää, miten paljon mitäkin ja missä suhteessa toisiinsa.</p>
<h3>Thomas-analyysi</h3>
<p>Thomas-analyysi on työkalu, joka auttaa näkemään omia itsestään selvyyksiä ja katvealueita. Se avaa toimintatyyliä vahvuudet edellä ja auttaa ymmärtämään, miten oma luontainen toiminta muuttuu  nykyisessä työroolissa toimiessa. Se kertoo myös, mitä käyttäytymiselle tapahtuu painetilanteessa.</p>
<p>Thomas-analyysin raportti kertoo mm.</p>
<ul>
<li>Miten käyttäytymiseni muuttuu nykyisessä työroolissa verrattuna siihen, miten haluaisin toimia?</li>
<li>Miten toimin, kun olen kovan paineen alla?</li>
<li>Millainen on minun kommunikointityylini?</li>
<li>Entä missä tilanteissa aktiivisuuteni vahvistuu? Ja minkä vuoksi?</li>
<li>Miten helppo minun on luottaa ihmisiin?</li>
<li>Mikä on minun tapani lähteä liikkeelle uusissa asioissa?</li>
</ul>
<p>Jos oman toimintatyylin näkyväksi tekeminen kiinnostaa, lue lisää Thomas-analyysistä <a href="http://sparrikumppani.fi/arviointityokalut/" target="_blank" rel="noopener">tästä.</a></p>
<h2>Itsetuntemus on avain</h2>
<p>Kun tuntee itsensä, tietää, missä on ja miten on. Voi tietoisemmin päättää, mistä pitää kiinni ja mitä lähtee vahvistamaan. On voimaannuttavaa huomata, mikä itsellä on vahva ja miten voi käyttää. Toisaalta on tärkeää nähdä myös se, mikä tarpeellinen jää itsellä katveeseen ellei keskity ja harjoittele.</p>
<h2>Itsetutkiskelun avuksi</h2>
<p>Tässä muutama kysymys sinulle jatkotutkiskelusi avuksi:</p>
<ul>
<li>Missä olen parhaimmillasi?</li>
<li>Mikä saa minut kiinnostumaan??</li>
<li>Mitä sinusta tarttuu muihin silloin kun olet ”eniten oma itsesi”</li>
<li>Mitä odotat esimieheltäsi, jotta olisit parhaimmillasi töissä?</li>
<li>Millaista palautetta kaipaat ja keneltä?</li>
</ul>
<p>Entä</p>
<ul>
<li>Mikä on minulle arkaa aluetta?</li>
<li>Mitkä asiat ovat minulle vaikeita?</li>
<li>Mitkä ovat niitä asioita, joita en halua muiden huomaavan?</li>
<li>Mistä loukkaannun herkimmin?</li>
<li>Missä tilanteissa mielestäni on paras pitää suunsa kiinni?</li>
<li>Mitä minulle tapahtuu ristiriitatilanteissa?</li>
<li>Miksi jätän asioita sanomatta?</li>
</ul>
<p>Miltä tuntuisi ottaa omat vastaukset puheeksi esihenkilön kanssa? Entä työkavereiden kanssa? Mikä olisi paremmin, jos niin tekisit?</p>
<p><!-- wp:paragraph --></p>
<p><!-- /wp:paragraph --></p>						</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Innostava työpaikka</title>
		<link>https://demo.mainos-logos.fi/innostava-tyopaikka/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna-Mari Siekkeli]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 26 Mar 2019 14:15:17 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Esimiestyö]]></category>
		<category><![CDATA[henkilöstökysely]]></category>
		<category><![CDATA[innostus]]></category>
		<category><![CDATA[johtaminen]]></category>
		<category><![CDATA[omistautuneisuus]]></category>
		<category><![CDATA[organisaatiokulttuuri]]></category>
		<category><![CDATA[sitoutuminen]]></category>
		<category><![CDATA[työtyytyväisyys]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://sparrikumppani.fi/?p=2014</guid>

					<description><![CDATA[Innostus tarttuu ja asenne on jokaisen oma päätös, mutta ei työpaikalla pelkästään niiden varaan kannata laskea. ]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="2855" class="elementor elementor-2855" data-elementor-post-type="post">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-2960328b elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default exad-glass-effect-no exad-sticky-section-no" data-id="2960328b" data-element_type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-22278690 exad-glass-effect-no exad-sticky-section-no" data-id="22278690" data-element_type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-7c68d56a exad-sticky-section-no exad-glass-effect-no elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="7c68d56a" data-element_type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<h2>Innostava työpaikka</h2>
<p>Innostus tarttuu ja asenne on jokaisen oma päätös, mutta ei työpaikalla pelkästään niiden varaan kannata laskea. Kun halutaan vahvistaa henkilöstön sitoutumista ja omistautuneisuutta, tarvitaan ympärille organisaatiorakenteet, prosessit ja käytänteet, jotka tukevat sisäistä motivaatiota.</p>
<p>Mitä isompi työpaikka sitä enemmän löytynee hajontaa siitä, mikä on työntekijöiden suhde työhön. Osalle työ on vain työtä. Palkkiona työpaikalla vietetystä ajasta saa rahaa ja tärkeää on saada korvaus kaikesta ajasta, joka työpaikalla kuluu. Kun puhutaan ammatista, mukana on enemmän ylpeyttä omasta osaamisesta ja itsestä lähtevää kehittymisen halua. Osalle ihmisistä työ on suuri innostuksen lähde ja motivaatio kumpuaa työstä itsestään ja sen merkitykseksestä.</p>
<p>Henkilöstökyselyissä on pitkään mitattu työtyytyväisyyttä. Mistä tulokseksi saatu korkea (tai matala) tyytyväisyys, mistä sitten oikeastaan kertoo?</p>
<p>&#8220;Mikäs tässä, palkka juoksee&#8221; oli erään työntekijän kommentti työpaikkansa henkilöstökoulutuksesta, joka työpaikalla sai murska-arviot . Kuulosti korvissani varsin tyytyväiseltä työntekijältä. Tai ehkä ei. Kenties tokaisu kertoikin turhautumisesta. Ei ollut hyvä koulutus, mutta eipä ollut mahdollisuuksia siihen vaikuttaakaan, joten paras keskittyä palkkaan. </p>
<p>Joitakin vuosia sitten kuulin rantakivi-teoriasta. Pysäytti minut. Kuvaa yksilön suhtautumista johtamiseen ja muihin työpaikan tapahtumiin. Kun tarpeeksi turhautuu, voi heittäytyä rantakiveksi ja antaa veden huuhdella mennen tullen päältä ilman, että mikään itsessä liikahtaa piiruakaan.&nbsp;Ehkä rantakiveily on leppoisaa ja stressaamatonta suhtautumista asioihin, joihin ei voi vaikuttaa. Se voi olla tapa suojautua ja varmistaa yksilöllistä hyvinvointia tilanteessa, jossa isompan kokonaisuuteen ei pääse vaikuttamaan. Mutta on työpaikoilla varaa sellaiseen?</p>
<p>Jos tyytyväisyyden sijaan tarkasteleekin sitoutumista ja omistautuneisuutta, saa erilaisen näkökulman toiminnan ja asennoitumisen arviointiin. Kun työpaikalla katse fokusoidaan haluttuun tulevaisuuteen ja siihen, miten sinne päästään, tarvitaan ihmisiä, joiden aivot ovat ovat käytössä. Tarvitaan ihmisiä, joille työpaikan tavoitteet ja arvot tuntuvat omilta. He kokevat olevansa&nbsp;hyvässä työpaikassa. Työllä on merkitystä ja sen eteen on valmis omaehtoisesti ponnistelemaan. Tulevaisuus tehdään yhdessä, muuhun ei ole varaa.</p>
<p>Omistautuneisuus kumpuaa ihmisestä itsestään, mutta työpaikalle tarvitaan henki ja käytänteet, jotka vahvistavat sen roihua. Ydin on siinä, mihin ja miten organisaation kulttuuri ohjaa ihmisiään. Mitä vahvistaa ja mistä palkitsee.</p>
<p>Kun lähiesimies onnistuu työssään, työntekijä voimaantuu &#8211; ja polku työn imuun vahvistuu. Mutta esimies jaksaa voimaannuttaa vain, kun oma taustatuki on kunnossa.</p>
<p>Työpaikalle valitaan aika ajoin ulkopuolisia valmentajia tukemaan sitä, mitä halutaan vahvistaa. Kun on haasteita, niitä ratkotaan tukemalla johtoa ja esimiehiä &#8211; ja heitä kannattaa tukea ja vahvistaa jo ennen kuin ehtii tulla vaikeaa.</p>
<p>Ajattelen, että tärkeää on yhdessä tehdä näkyväksi sitä, mihin halutaan vaikuttaa. Hyvä valmentaja on silloin voimahenkilö, joka vahvistaa innostusta ja tukee toiminnan ohjautumista tavoitteen suuntaan. Tukee esimiehiä, tukee tiimejä, tukee potentiaalin käyttöön valjastamista.&nbsp;</p>
<p>Mitä sanot? Mitä itse kaipaat? Millainen on sinulle / teille hyvä voimahenkilö?</p>

<!-- wp:paragraph -->
<p></p>
<!-- /wp:paragraph -->						</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Tunteet &#8211; tekemisen moottori</title>
		<link>https://demo.mainos-logos.fi/tunteet-tekemisen-moottori/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna-Mari Siekkeli]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 12 Mar 2019 10:17:06 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Esimiestyö]]></category>
		<category><![CDATA[Haastavat tilanteet]]></category>
		<category><![CDATA[Koulutukset]]></category>
		<category><![CDATA[Valmennukset]]></category>
		<category><![CDATA[Ristiriidat]]></category>
		<category><![CDATA[Tiimivalmennus]]></category>
		<category><![CDATA[Tulkinta]]></category>
		<category><![CDATA[Tunnetaidot]]></category>
		<category><![CDATA[Tunteiden johtaminen]]></category>
		<category><![CDATA[yhteistyö]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://sparrikumppani.fi/?p=1984</guid>

					<description><![CDATA[Tunteet työpaikalla – Ei ole sama, millä fiiliksellä töitä tekee.

Tunteet nostetaan pöydälle puheenaiheiksi entistä useammin]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="2854" class="elementor elementor-2854" data-elementor-post-type="post">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-6f3f593b elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default exad-glass-effect-no exad-sticky-section-no" data-id="6f3f593b" data-element_type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-55e0bd9e exad-glass-effect-no exad-sticky-section-no" data-id="55e0bd9e" data-element_type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-a6eae8 exad-sticky-section-no exad-glass-effect-no elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="a6eae8" data-element_type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<h2><strong>Tunteet työpaikalla &#8211; Ei ole sama, millä fiiliksellä töitä tekee</strong></h2>
<p>Tunteet nostetaan pöydälle puheenaiheiksi entistä useammin &#8211; tämän olen valmentajana huomannut. Olipa kyse johtoryhmän valmennuksesta, esimiesten sparrauksesta tai tiimin tukemisesta, kaikissa on keskiönä yhteistyö.</p>
<p> </p>
<h4>Havainto kulkee tulkinnan kautta</h4>
<p>Työssä on tärkeä pelata samaan maaliin, mutta ajatusten ja toimintatapojen erilaisuus nostattaa tunteita. Aina ei ymmärrä, mistä toisten sanat ja tekeminen oikein kumpuavat.</p>
<p> </p>
<p>Kun reagoimme toisten tekemisiin, emme reagoi suoraan itse tekoon, vaan siihen, minkä merkityksen tekemiselle annamme. Toisen hiljaisuus voi minulle merkitä välinpitämättömyyttä ja kysymys voi kuulostaa epäilyltä tai kontrilta. Havainto kulkee tulkinnan kautta &#8211; ja sitten reagoimme tulkinnan mukaisesti.</p>
<p> </p>
<h4>Aloita omasta navasta</h4>
<p>Kun työssä haluaa ymmärtää paremmin sekä omaa että muiden tekemistä, kannattaa vähän tutkia tunteita. Oma napa on lähimpänä eli itsestä ja omista tunteista on hyvä aloittaa. </p>
<p><strong>Jokaisella tunteella on tarkoituksensa</strong>. Kun tunnistaa pintaan nousseen tunteen, voi lähteä tutkimaan, mitä se kertoo. &#8220;Kas vain, olenpas ärsyyntynyt tästä. Mikä tässä näin nyppiikin?&#8221; -tyyppiset kysymykset auttavat ymmärtämään tunnetta. Tuloksena oppii jotakin itsestään ja tilanteesta. Hyötynä myös se, että negatiivisten tunteiden tunnistaminen ja nosto aivojen frontaalilohkon tietoiseen ajattelun käsittelyyn, vähentää negatiivisen tunteen voimaa. Tuloksena todennäköisesti myös parempia päätöksiä.</p>
<p> </p>
<h4>Ymmärrystä ja sävyjä</h4>
<p>Kun asiantuntemus jostakin asiasta lisääntyy, alkaa nähdä enemmän sävyjä. Kun päätän nähdä enemmän tunteita, opin ja ymmärrän paremmin niiden vaikutusta tekemiseen.  Toisten tunnetilojen ymmärtäminen avaa mahdollisuuksia parempaan yhdessä työskentelyyn. Huomioimalla toisen tunteen &#8220;Sä näytät vähän huolestuneelta&#8221;  vahvistan samalla arvostuksen kokemista. Ei huonoa, jos tarkoitus on tehdä yhdessä hyvää yhteistyötä. Tulla huomatuksi tunteineen on vahvistava kokemus.</p>
<p> </p>
<h4>Mitä tunteita kannattaa vahvistaa?</h4>
<p>Millainen on se tunneilmasto, jossa oma tiimi parhaiten etenee kohti tavoitteita? Osa koetuista tunteista vahvistaa tavoitteiden toteutumista. Osa  puolestaan ohjaa fokuksen ihan muualle. On vahvistavaa miettiä, mitä tunteita haluamme yhdessä kokea työtä tehdessämme. Innostusta, iloa, ylpeyttä, luottamusta, kiitollisuutta ..?</p>
<p> </p>
<p>Kun tunnistamme, mitä haluamme vahvistaa, voimme tietoisesti ryhtyä toimiin. Johdolla ja esimiehillä toki on suurin vaikutusvalta siihen, millä fiiliksellä organisaatiossa töitä tehdään. Toisaalta jokainen meistä saa onneksi päättää oma asenteensa ja mielensä toiminnan, eikö.</p>
<p>Miten itse vastaisit esim. näihin?</p>
<ul>
<li>Mitkä tunteet vahvimmin kuvaavat oman tiimisi toimintaa?</li>
<li>Mitä haluatte vahvistaa? Entä mitä vähentää?</li>
<li>Millainen tunne on hämmennys? Mitä se sinulla / teillä saa aikaan?</li>
<li>Entä uteliaisuus? Mihin kohdistuu ja miten vaikuttaa teillä?</li>
<li>Tunnetko usein VAU-tunnetta? Millainen se on ja mihin kohdistuu?</li>
</ul>
<p>Jos kiinnostaa vahvistaa oman tiimin / työyhteisön tekemistä taitavammalla tunteiden käsittelyllä, olethan yhteydessä! </p>
<!-- wp:paragraph -->
<p> </p>
<!-- /wp:paragraph -->						</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
