<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>etäjohtaminen &#8211; SparriKumppani</title>
	<atom:link href="https://demo.mainos-logos.fi/tag/etajohtaminen/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://demo.mainos-logos.fi</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Thu, 26 Sep 2024 23:53:18 +0000</lastBuildDate>
	<language>en-US</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.7.1</generator>

<image>
	<url>https://demo.mainos-logos.fi/wp-content/uploads/2024/06/cropped-LOGO-2023-konvertoitu-32x32.png</url>
	<title>etäjohtaminen &#8211; SparriKumppani</title>
	<link>https://demo.mainos-logos.fi</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Aitoja ihmisiä ruutujen takana?</title>
		<link>https://demo.mainos-logos.fi/aitoja-ihmisia-ruutujen-takana/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna-Mari Siekkeli]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 16 May 2021 10:38:28 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[aito läsnäolo]]></category>
		<category><![CDATA[arvostus]]></category>
		<category><![CDATA[etäjohtaminen]]></category>
		<category><![CDATA[etäkohtaamiset]]></category>
		<category><![CDATA[etäpalaverit]]></category>
		<category><![CDATA[kasvun asenne]]></category>
		<category><![CDATA[läsnäolo]]></category>
		<category><![CDATA[luottamus]]></category>
		<category><![CDATA[muutos]]></category>
		<category><![CDATA[uusi alku]]></category>
		<category><![CDATA[vuorovaikutustaidot]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://sparrikumppani.fi/?p=3178</guid>

					<description><![CDATA[Miksi niin moni kokee, ettei etäkohtaaminen ole aito? Että ruudun takana ei ole oikeita ihmisiä?]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="3178" class="elementor elementor-3178" data-elementor-post-type="post">
				<div class="elementor-element elementor-element-97acd7d e-flex e-con-boxed e-con e-parent" data-id="97acd7d" data-element_type="container">
					<div class="e-con-inner">
				<div class="elementor-element elementor-element-59e35cd8 exad-sticky-section-no exad-glass-effect-no elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="59e35cd8" data-element_type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<p>&#8220;Tekee mieli tavata aitoja ihmisiä ruutujen sijaan.&#8221;</p>
<p>Tuo kommentti pysäytti minut ja sai miettimään, mistä syntyy aitouden kokemus. Miksi ihminen ei ole aito ruudun takana? Mistä syntyy tunne, että &#8220;haluaisi tavata oikeita ihmisiä&#8221;?</p>
<p>Tämä teksti syntyi tarpeesta keriä auki etäajan erilaisia kokemuksia. Mistä toisistaan poikkeavat kokemukset kumpuavat? Miksi yhden kokemus etätapaamisista on tavattoman myönteinen ja toisen ei? Miten päästä hyvän kierteen alkuun? </p>
<h3>Vuorovaikutus ja aito läsnäolo</h3>
<p>Kun kaksi ihmistä tapaa kahden kesken, tilanne on paras mahdollinen sille, että voi antaa toiselle aikaa ja huomiota. Voi pysähtyä yhdessä tärkeiden asioiden ääreen, kuunnella, kysyä ja vaihtaa ajatuksia. Voi keskittyä toisen ihmisen tavoitteisiin. Voi keskittyä auttamiseen &#8211; siis siihen, mikä toiselle on tärkeää.</p>
<p>Kun lähijohtaja ja työntekijä kohtaavat etänä, tuossa kohtaamisessa kiteytyy ja paljastuu aiempi yhteinen historia. Kun keskinäinen suhde on luottamuksellinen, arvostava ja turvallinen, tärkeitä asioita uskalletaan nostaa esille etänäkin. Myös arat asiat saadaan käsittelyyn eivätkä ne jää vaivaamaan. Päästään keskustelemaan juuri siitä, mikä auttaa eteenpäin. Ja luottamus vahvistuu edelleen.</p>
<h3>Jos luottamusta ei ole </h3>
<p>Mitä voi tehdä, jos  keskinäinen luottamus ei olekaan vahva? Mitä jos aiemminkaan ei ole keskusteltu ihan aidosti ja oikeasti siitä, mistä olisi pitänyt? Mitä jos aieminkin on kierrelty ja kaarreltu ja työnnetty asioita sivuun? Miten muuttaa suunta? Miten päästä hyvän kierteen alkuun?</p>
<p>Kun haluaa muuttaa tekemistä, on aloitettava ajattelusta. Aloittaa siitä, mitä ajattelee heistä, joita kohtaa etänä. Kun pysähtyy hetkeksi miettimään, voi tunnistaa omat uskomuksensa. Voi tunnistaa sen, mitä uskoo muista ihmisistä. Tuo on totuuden hetki, joka määrittelee sen, miten pääsee eteenpäin.</p>
<h3>Uusi alku</h3>
<p>Me ihmiset haluamme tulla kuulluiksi ja kohdatuiksi. Tuo tarve on syvällä sisällämme ja arvioimmekin jokaista kohtaamista sen värittämänä. Haluaako toinen kuulla minua? Luottaako minuun? Arvostaako? Haluaako auttaa? </p>
<p>Mitä jos jokainen Teams- ja Zoom-tapaaminen onkin mahdollisuus aloittaa alusta? Mahdollisuus muuttaa arjen kohtaamiset paremmiksi. Sellaisiksi, joista jää hyvä mieli jatkaa työpäivää. Me ihmiset haluamme hyviä kohtaamisia ja siinä juuri piileekin uuden alun siemen. </p>
<h3>Muutos ja kasvun asenne</h3>
<p>Kun muuttaa omaa toimintaansa, on muutoksesta tehtävä muille uskottava. Aiempaa historiaa ei voi vaieta hiljaiseksi, vaan sanoitettava se niin, että toinenkin pääsee muutokseen mukaan.</p>
<p>Muutos vaatii rohkeutta tunnustaa, ettei aiempi tekeminen ole toiminut. Tarvitaan uskallusta olla inhimillinen, erehtyväinen ja oppiva. Jos sisimmässään salakavalasti uskoo, että pitäisi olla valmiiksi hyvä eikä koskaan erehtyä, sanat juuttuvat kurkkuun. Jos sen sijaan uskoo, että oppiminen on hienompaa kuin erehtymättömyys, alkuun pääsee luontevammin. Tuo kasvun asenne onkin se jalusta, jonka varaan kannattaa rakentaa.</p>
<h3>Rakenna oppimisen varaan</h3>
<p>Kun haluat vahvistaa hyviä etäkohtaamisia, tunnista tilanne ja pue sanoiksi uusi suunta. Kun halu parantaa tilannetta on aito, sanat kyllä löytävät mukaan perästä. &#8220;Me ei olla aiemmin taidettu ihan kunnolla puhua siitä, mitä sinä työssä onnistuaksesi tarvitset&#8221; on hyvä alku. &#8220;Minun olisi tärkeä kuulla, mitä ajattelet, jotta voisin paremmin auttaa&#8221; on kelpo tarkennus perään. </p>
<p>Inhimillistä, aitoa ja rehellistä. Osoittaa tilanteen tunnistamista sekä halua oppia ja kasvaa. Osoittaa halua katsoa eteenpäin ja parantaa yhteistyötä. Osoittaa johtajalta tilannetajua. Sen sijaan, että menettäisi jotain, saakin lisää arvostusta ja luottamusta.</p>
<h3>Kahdenkeskistä aikaa</h3>
<p>Mitä jos, kyse onkin siitä, että johtajan on vain tavattava kaikkia tiiminsä jäseniä riittävästi kahden kesken? Myös etäaikana. Ehkä tarvitsemme sitä, että toinen saa kuvallaan täyttää koko ruudun ja aikaa kertoa omista tarpeistaan.</p>
<p>Jos etäaika on koostunut palavereista, kokouksista, infoista jne., joissa iso joukko ihmisiä on kuunnellut yhden puheita ruudut pimeinä ja mikrofonit suljettuina ilman osallistumista, ei ihme, jos tuntuu huonolta.</p>
<p>Ehkä ratkaisu on siinä, että raivataan kalentereihin aikaa kohdata kahden kesken ja kuunnella. Johtamisen tehtävä on mahdollistaa eikä se onnistu, ellei tiedä, mitä toinen tarvitsee. Sama pätee työkavereiden kesken ja tiimeissä. Kun kahdenkeskisiä aitoja kohtaamisia on riittävästi, pohja isommillekin etäkokoontumisille on kunnossa</p>
<p>Hyvät vuorovaikutustaidot korostuvat entisestään etäkohtaamisissa. Tarvitaan herkällä korvalla kuuntelua ja taitoa auttaa myös toista sanoittamaan tarpeitaan. Luottamus ja keskinäinen arvostus vahvistuvat &#8211; ja mikäs sen parempi pohja hyvälle businekselle.</p>
<!-- wp:paragraph --><!-- /wp:paragraph -->						</div>
				</div>
					</div>
				</div>
				</div>
		]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Etäarki ja välittämisen kulttuuri</title>
		<link>https://demo.mainos-logos.fi/etaarki-ja-valittamisen-kulttuuri/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna-Mari Siekkeli]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 08 Apr 2021 14:26:30 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[etäarki]]></category>
		<category><![CDATA[etäjohtaminen]]></category>
		<category><![CDATA[etätyö]]></category>
		<category><![CDATA[inhimillisyys]]></category>
		<category><![CDATA[johtaminen]]></category>
		<category><![CDATA[läsnäolo]]></category>
		<category><![CDATA[työyhteisö]]></category>
		<category><![CDATA[välittäminen]]></category>
		<category><![CDATA[vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[yhteenkuuluvuus]]></category>
		<category><![CDATA[yhteisöllisyys]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://sparrikumppani.fi/?p=3147</guid>

					<description><![CDATA[Myös etäarjessa tarvitaan hyvää vuorovaikutusta, läsnäoloa ja välittämistä Aitous herättää luottamusta ja inhimillisyys luo yhteyttä. Ei siis kannata esittää olevansa kone, joka on aina oikeassa ja tehokas ja täydellinen.]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="3147" class="elementor elementor-3147" data-elementor-post-type="post">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-2f1d54f7 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default exad-glass-effect-no exad-sticky-section-no" data-id="2f1d54f7" data-element_type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-4222fe35 exad-glass-effect-no exad-sticky-section-no" data-id="4222fe35" data-element_type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-48182c4e exad-sticky-section-no exad-glass-effect-no elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="48182c4e" data-element_type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<p>Myös etäarjessa tarvitaan hyvää vuorovaikutusta, läsnäoloa ja välittämistä &#8211; välittämisen kulttuuria. Me ihmiset kaipaamme yhteisöä ja haluamme kuulua joukkoon. On tärkeä tuntea olevansa luotettu, arvostettu ja osaava. Jos nuo tarpeet eivät saa vastakaikua, vaikutukset tuntuvat nopeasti.</p><h3>Arjen vuorovaikutus</h3><p>Mitä nyt puuttuu? Monen työyhteisön arkea ovat ennen – silloin vanhassa normaalissa – rikastuttaneet spontaanit kohtaamiset. Oli helppo kohdata käytävässä, kahvihuoneessa tai lounaalla ja vaihtaa ajatuksia. Arjen kohtaamiset täyttivät moninaisia tarpeita. Antoivat mahdollisuuden testata ajatuksia, kysyä neuvoja, saada uusia näkökulmia tai ihan vaan hetkisen rentoutua ja vaihtaa kuulumisia.</p><h3>Hyvät etäkohtaamiset</h3><p>Onneksi paljon on tehtävissä myös etäarjessa. Kiinnostus on hyvä lähtökohta lähteä tunnustelemaan tilannetta. Se kantaa pitkänkin välimatkan. Kun halu ymmärtää on aito, oikeat sanat ja kysymykset kyllä seuraavat perässä. Harjoitus tekee mestarin tässäkin.</p><p>Paljon puhutaan siitä, ettei etänä kohdata aidosti ja oikeasti. Samassa hengenvedossa ehkä todetaan, että kamerat pidetään kiinni, etäpalavereissa hoidetaan asiat nopeasti ja että vain yksi tai muutama puhuu. Eipä siis olekaan ihme, ettei kohdata. Inhimillisiin kohtaamisiin tarvitaan yhteyttä toiseen. Se syntyy läsnäolon tunteesta, siitä, että ollaan nyt, tässä ja yhdessä. Jaetaan, osallistutaan, kuunnellaan ja hengitetään samaa virtuaalista ilmaa.</p><h3><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit; color: var(--ast-global-color-3);">Johtaminen luo pohjan</span></h3><p><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit; color: var(--ast-global-color-3);"> Johtaminen luo perustan sille, miten organisaatiossa toimitaan. Kun johto näyttää esimerkkiä ja houkuttelee muut mukaan hyviin kohtaamisiin, on helppo seurata. On sitä välittämisen kulttuuria, jossa ihmiset löytävät vahvuutensa ja kukoistavat.</span></p><h3>Sanoita itsesi muille</h3><p>Totta on, että etäyhteydellä ei näe toista kokonaan. Elekieli ei kunnolla näy, joten havainnoitavaa on vähemmän. Siksi kannattaakin panostaa sanoittamiseen eli omien tarkoitusten ja aikomusten avaamiseen toiselle. Sanoittaminen auttaa toista ymmärtämään sitä, mitä hän ei näe. Sanat ymmärretään helposti väärin, jos emme ymmärrä, miksi ne esitetään ja mistä ne kumpuavat. Avaa toisille näkökulmia ja kerro perusteita asioiden taustalla. Ne ovat siltoja, jotka auttavat samalle kartalle.</p><p>Lähtökohtana on se, että tunnet itsesi ja oman tapasi toimia. Et oleta, että muut tietävät sen, minkä itsekin tiedät. Et hyppää oikopolkuja asioista toiseen, vaan autat muut seuraamaan polun etenemistä. Muistat kenelle kulloinkin puhut ja muokkaat puhetapaasi sen mukaan. Osallistujien kielellä puhuminen on olennainen osa yhteyttä ja tavoitteiden saavuttamista.</p><p>Aitous herättää luottamusta. Ei siis kannata esittää olevansa kone, joka on aika oikeassa ja tehokas ja täydellinen. Inhimillisyys luo yhteyttä.</p><h3>Miten yhteys syntyy?</h3><p>”Mitä sinulle kuuluu?” on vahva yhteyttä luova kysymys. Sen vaikuttavuus syntyy taustalla olevasta asenteesta. Vain aito kysymys luo yhteyttä. Se pohjautuu haluun kuulla ja ymmärtää. Tarvitaan kärsivällisyyttä pysähtyä ja antaa toiselle tilaa kertoa. Kiinnostus ja halu kuulla luovat pohjan, josta voi ponnistaa arkojenkin asioiden puheeksi ottoon. Jos kohtaamisen taika kiinnostaa, lue lisää <a href="https://sparrikumppani.fi/kirjoitukset/kohtaamisen-taika-miten-syntyy-aitoa-vuorovaikutusta/" target="_blank" rel="noopener">tästä</a>.</p><h3>Pelko siitä, mitä esille nousee</h3><p>”On helpompi puhua itse eikä kysellä, koska ei tiedä, mitä esille nousee. Kysyvät ehkä jotain, mihin en tiedä vastausta.”</p><p>Pelko on yksi ihmisen perustunne ja se aktivoituu usein. Useammin kuin olisi tarpeen. Pelko kohdata tilanteita, joissa ei tiedä vastausta on yleinen. Mutta onko inhimillistä tietää vastaus kaikkiin kysymyksiin ja kyetä laukomaan se nopeasti ulos? Onko lähijohtaja automaatti, jonka kuuluu tietää ja kyetä aina vastaamaan?</p><p>Jokaisessa tehtävässä on asioita, jotka kuuluvat ammatin perus- ja ydinasioihin. Niihin on hyvä olla perusteltu näkemys, jonka kykenee myös pukemaan sanoiksi. Haastavaa onkin vetää raja siihen, mitä pitää tietää ja mitä puolestaan ei kannata yrittää toisten puolesta tietää. On raja, jolle ei ole selvää paikkaa, vaan vaatii herkkyyttä ja kokemuksista oppimista. Valmentava johtaminen on taitavuutta tämän tunnistamisessa; milloin kannattaa ohjata, milloin antaa toisen ottaa vastuuta ja oivaltaa itse.</p><p>Koska tunnistaminen on kaiken systemaattisen kehittämisen edellytys, jokainen oivalluksen hetki tekee meistä taitavampia. Jos uskoo, että jokainen tilanne on mahdollisuus oppia, oivalluksista ja ahaa-elämyksistä voi nauttia joka päivä.</p><h3>Jos haluat tunnistaa, mistä nyt ponnistatte eteenpäin, pysähdy hetkeksi miettimään:</h3><ul><li>Millaisia oman työyhteisön kohtaamiset nyt ovat?</li><li>Miten välittäminen nyt näkyy arjessa?</li><li>Mikä on oma vahvuutesi hyvän yhteyden rakentamisessa?</li></ul>						</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Kohtaamisen taika &#8211; Miten syntyy aitoa vuorovaikutusta?</title>
		<link>https://demo.mainos-logos.fi/kohtaamisen-taika-miten-syntyy-aitoa-vuorovaikutusta/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna-Mari Siekkeli]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 08 May 2020 11:27:51 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[aitous]]></category>
		<category><![CDATA[arvostus]]></category>
		<category><![CDATA[etäjohtaminen]]></category>
		<category><![CDATA[etäkohtaaminen]]></category>
		<category><![CDATA[etäpalaverit]]></category>
		<category><![CDATA[inhimillisyys]]></category>
		<category><![CDATA[itsetuntemus]]></category>
		<category><![CDATA[johtaminen]]></category>
		<category><![CDATA[Kohtaaminen]]></category>
		<category><![CDATA[luottamus]]></category>
		<category><![CDATA[sanoittaminen]]></category>
		<category><![CDATA[viestintä]]></category>
		<category><![CDATA[vuorovaikutus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://sparrikumppani.fi/?p=2848</guid>

					<description><![CDATA[Yhteys on mielentila, joka syntyy ihmisten päässä. Se on kuuntelua, keskittymistä ja läsnäoloa.  
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p>Jokainen meistä on ollut samassa huoneessa toisen ihmisen kanssa ja kokenut, ettei yhteyttä ja ymmärrystä synny. Toisaalta olemme kokeneet läheistä yhteyttä, vaikka toinen on ollut satojen kilometrien päässä. Fyysinen välimatka ei ole se ratkaiseva tekijä.</p>
<h4>Yhteys on mielentila</h4>
<p>Yhteys on mielentila, joka syntyy ihmisten päässä. Se on kuuntelua, keskittymistä ja läsnäoloa. Se on välittämistä ja halua ymmärtää. Yhteys toisiin on asenne, joka vahvistuu itsetuntemuksen kautta. Kun tuntee itsensä, tunnistaa myös, miten silta toisen luo parhaiten rakentuu. Kiinnostus on vahva yhteyden synnyttämisen keino.</p>
<p>Keskeistä on halu rakentaa yhteyttä. Yhteys syntyy, kun avaamme itseämme ja osoitamme, että tarvitsemme toisiamme. Haavoittuvuuden ja oman epätäydellisyyden tunnistaminen lisää rohkeutta ja siten vahvistaa yhteyttä muihin ihmisiin.</p>
<h4>Vuorovaikutus</h4>
<p>Tänä keväänä yhteys muihin ihmisiin on täytynyt hoitaa pääosin etäyhteytenä. Mielenkiintoista ja tärkeää on se, mitä kannattaa tehdä, jotta etäyhteydessä on aitoa vuorovaikutusta. Teknologiavälitteinen vuorovaikutus tuo yhteyteen mukaan tekniikan. Etäyhteys myös korostaa sanoja. Oikeiden sanojen löytäminen ihmiselle, jota ei edes näe, voi tuntua haastavalta. Omat vahvuudet ovat ehkä muualla kuin sujuvassa ja sanavalmiissa kommunikoinnissa. Juuri sen vuoksi etäyhteyksissä omien ajatusten ja aikomusten sanoittaminen toiselle korostuu entisestään.</p>
<h4>Näkyväksi tekeminen</h4>
<p>Omien pyrkimyksen sanoiksi pukeminen on pöydälle nosto, joka auttaa toista ymmärtämään. Se on näkyväksi tekemistä, joka auttaa kuuntelemaan, osallistumaan ja luottamaan. Hyvä aikomus on tärkeämpää kuin taitavat sanat. Kaikissa kohtaamisissa kiinnostus on vahva yhteyden rakentamisen väline. Mieluummin aitoa kiinnostusta ja kömmähdyksiä tekniikan kanssa kuin taitavaa tekniikan käyttöä ilman kiinnostusta. Aito kiinnostus kuuluu kyllä läpi. Se on kuin silta, jota pitkin pääsee kulkemaan toisen luo.</p>
<p>”Mulle olisi tärkeä tietää, mitä sulle kuuluu. Ymmärtäisin paremmin, mitä voisin lähiesimiehenäsi tehdä”. Jostakin tuollaisesta voi aloittaa – ja silloin on kyllä jo todella pitkällä yhteyden luomisessa. Kun on halua, sanat kyllä löytyvät vähitellen.</p>
<h4>Etäpalaverit</h4>
<p>On helpompi järjestää huono palaveri kuin hyvä. Huono onnistuu harmillisen nopeasti; linkki vain jakoon ja palaveri pystyyn.</p>
<p>Kun haluaa järjestää hyvän, kannattaa<br />
&#8211; kirkastaa tavoite<br />
&#8211; orientoida osallistujat ennalta<br />
&#8211; miettiä toteutus / rakenne<br />
&#8211; ohjata ryhmän ajattelua<br />
&#8211; ottaa huomioon erilaiset ihmiset<br />
&#8211; ennakoida osallistumisen esteitä<br />
&#8211; tehdä näkyväksi mitä sovittiin.</p>
<p>Kun palaveri on hyvä, sen anti kantaa pitkälle ja tulokset näkyvät arjen tekemisessä. Huonoja on järjestettävä useammin, jotta pääsisi samaan. Eikä sittenkään pääse.</p>
<p>Työhön liittyvien palaverien valmistelussa hyvä ohjenuora on ajatella esim.<br />
&#8211; Miten saan muut parhaiten mukaan?<br />
&#8211; Miten yhdessä saadaan hommat parhaiten hoidettua?</p>
<h4>Arvostus ja luottamus</h4>
<p>Etäpalavereihin valmistautumisen sopii kylläkin ohjenuoraksi kaikkiin palavereihin orientoitumiseen. Jos tulokset tehdään ihmisten kanssa ja kautta, on tärkeää houkutella heidät mukaan. Onnistuu keskittymällä vaalimaan arvostusta ja luottamusta. Niistä on hyvä ponnistaa onnistumaan.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
