”Parempi yksin kuin huonossa seurassa” sanotaan. Oletko samaa mieltä? Tekee mieli kysyä, millaista seuraa sinä olet itsellesi? Jos käytössäsi on vain viisi sanaa, mitkä viisi valitset kuvaamaan sitä, millaista sinulla on olla itseksesi?

Omia ajatuksia, tunteita, tekoja ja valintoja ymmärtää paremmin, kun opettelee tunnistamaan, mitä mielessä liikkuu ja mihin se johtaa. Sillä jos ei tunnista, on vaikea säädellä tekemisiään. Yksi asia vain johtaa toiseen. Syiden ja seurausten yhteys jää hähmäiseksi ja asiat vain tapahtuvat. Tilanteissa piileviä vaihtoehtoja ja valinnan mahdollisuuksia ei tule huomanneeksi. Eikä tule ajatelleeksi, että sekin on valinta, ettei valitse.

Tarkkaavaisuus on valikoiva

Se kasvaa, mihin huomio kiinnittyy. Siksi on hyvä tunnistaa, missä oma huomio on ja mitä haluaa kasvattaa. Jos haluat nähdä paremmin omia onnistumisiasi, päätä nähdä niitä. Jos haluat huomata selkeämmin omaa kehittymistäsi, päätä huomata sen merkkejä. Näet sitä, mitä haluat ja huomion suuntaaminen mahdollisuuksiin vie paremmin perille.

Tunnistaminen on kaiken systemaattisen kehittämisen alku. Sen vuoksi ”Mitä haluan kasvattaa?” on hyvä kysymys itselle esitettäväksi. Se kasvaa, mihin huomiosi kohdistat. Tunnista, mitä sinä haluat elämässäsi nähdä enemmän? Kysymyksillä ohjaat tarkkaavaisuuttasi ja autat aivojasi löytämään. Vahvistut.

Kysymykset työkaluna

Kysymykset ovat yksi mainio itsensä johtamisen työkalu. Ovat osa ajattelun ja omien tavoitteiden näkyväksi tekemistä. Se mikä saa näkyvän muodon, muuttuu todellisemmiksi. Eikä haittaa ollenkaan, ettei vastauksia heti ole. Kysymyksillä ohjaat huomiosi kohdistumista. Se, että löydät hyviä kysymyksiä, kertoo, että itsetuntemuksen kehittämisen matkasi on hyvässä vauhdissa.

Siihen, mitä ympärillä tapahtuu, ei useinkaan voi isosti vaikuttaa. Omien ajatuskulkujen ja tunteiden sanallistaminen auttaa kuitenkin ymmärtämään omaa asennetta ja suhtautumista tapahtumiin. Ja kun ymmärtää, voi vaikuttaa. Se, minkä merkityksen antaa tapahtumille, on täysin omissa käsissä.

Itsensä tutkiskelu muuttaa ihmistä

On viisautta tunnistaa kuormansa, tuntea omat rajansa ja tehdä tilaa sille, mitä kaipaa enemmän. Tutkiskelemalla ohjaat itseäsi entistä paremmaksi seuraksi itsellesi. Ajattelu on pohja kaikelle tekemiselle. Se, mitä ajattelet, näkyy monin tavoin ulos – ja vaikutusketju on voimakas.

1. Se, mihin uskot, muokkaa ajatuksiasi.
2. Ajatukset johtavat tulkintoihin ja tulkinnoista syntyvät tunnetilat.
3. Tunteet ohjaavat tekoja ja teoista tulee vähitellen tapoja.
4. Tavoista sitten syntyy se maailma, jossa elät.

Kun haluat muuttaa tekemistä, aloita ajattelusta

Liikkeelle pääsee hyvin vaikka näillä kysymyksillä:

• Mihin minä uskon?
• Millaista tarinaa kerron itsestäni itselleni?
• Millaista seuraa haluan ja aion olla itselleni?
• Mitä haluan, että minusta heijastuu ulospäin muille?
• Mikä vahvistuu, kun minä tulet paikalle?

Jos haluat lukea lisää siitä, miten ajattelu vaikuttaa tekemiseen, lue lisää SparriKumppanin ensimmäisestä blogitekstistä: Jos haluat muuttaa tekemistä, aloita ajattelusta.

Yhteys on mielentila

Yhteys on mielentila, joka syntyy ihmisten päässä. Se on kuuntelua, keskittymistä ja läsnäoloa. Se on välittämistä ja halua ymmärtää. Yhteys toisiin on asenne, joka vahvistuu itsetuntemuksen kautta. Kun tuntee itsensä, tunnistaa myös, miten silta toisen luo parhaiten rakentuu. Kiinnostus on vahva yhteyden synnyttämisen keino.

Keskeistä on halu rakentaa yhteyttä. Yhteys syntyy, kun avaamme itseämme ja osoitamme, että tarvitsemme toisiamme. Haavoittuvuuden ja oman epätäydellisyyden tunnistaminen lisää rohkeutta ja siten vahvistaa yhteyttä muihin ihmisiin.

Vuorovaikutus

Tänä keväänä yhteys muihin ihmisiin on täytynyt hoitaa pääosin etäyhteytenä. Mielenkiintoista ja tärkeää on se, mitä kannattaa tehdä, jotta etäyhteydessä on aitoa vuorovaikutusta. Teknologiavälitteinen vuorovaikutus tuo yhteyteen mukaan tekniikan. Etäyhteys myös korostaa sanoja. Oikeiden sanojen löytäminen ihmiselle, jota ei edes näe, voi tuntua haastavalta. Omat vahvuudet ovat ehkä muualla kuin sujuvassa ja sanavalmiissa kommunikoinnissa. Juuri sen vuoksi etäyhteyksissä omien ajatusten ja aikomusten sanoittaminen toiselle korostuu entisestään.

Näkyväksi tekeminen

Omien pyrkimyksen sanoiksi pukeminen on pöydälle nosto, joka auttaa toista ymmärtämään. Se on näkyväksi tekemistä, joka auttaa kuuntelemaan, osallistumaan ja luottamaan. Hyvä aikomus on tärkeämpää kuin taitavat sanat. Kaikissa kohtaamisissa kiinnostus on vahva yhteyden rakentamisen väline. Mieluummin aitoa kiinnostusta ja kömmähdyksiä tekniikan kanssa kuin taitavaa tekniikan käyttöä ilman kiinnostusta. Aito kiinnostus kuuluu kyllä läpi. Se on kuin silta, jota pitkin pääsee kulkemaan toisen luo.

”Mulle olisi tärkeä tietää, mitä sulle kuuluu. Ymmärtäisin paremmin, mitä voisin lähiesimiehenäsi tehdä”. Jostakin tuollaisesta voi aloittaa – ja silloin on kyllä jo todella pitkällä yhteyden luomisessa. Kun on halua, sanat kyllä löytyvät vähitellen.

Etäpalaverit

On helpompi järjestää huono palaveri kuin hyvä. Huono onnistuu harmillisen nopeasti; linkki vain jakoon ja palaveri pystyyn.

Kun haluaa järjestää hyvän, kannattaa
– kirkastaa tavoite
– orientoida osallistujat ennalta
– miettiä toteutus / rakenne
– ohjata ryhmän ajattelua
– ottaa huomioon erilaiset ihmiset
– ennakoida osallistumisen esteitä
– tehdä näkyväksi mitä sovittiin.

Kun palaveri on hyvä, sen anti kantaa pitkälle ja tulokset näkyvät arjen tekemisessä. Huonoja on järjestettävä useammin, jotta pääsisi samaan. Eikä sittenkään pääse.

Työhön liittyvien palaverien valmistelussa hyvä ohjenuora on ajatella esim.
– Miten saan muut parhaiten mukaan?
– Miten yhdessä saadaan hommat parhaiten hoidettua?

Arvostus ja luottamus

Etäpalavereihin valmistautumisen sopii kylläkin ohjenuoraksi kaikkiin palavereihin orientoitumiseen. Jos tulokset tehdään ihmisten kanssa ja kautta, on tärkeää houkutella heidät mukaan. Onnistuu keskittymällä vaalimaan arvostusta ja luottamusta. Niistä on hyvä ponnistaa onnistumaan.