<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>sparraus &#8211; SparriKumppani</title>
	<atom:link href="https://demo.mainos-logos.fi/tag/sparraus/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://demo.mainos-logos.fi</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Fri, 27 Sep 2024 00:02:47 +0000</lastBuildDate>
	<language>en-US</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.7.1</generator>

<image>
	<url>https://demo.mainos-logos.fi/wp-content/uploads/2024/06/cropped-LOGO-2023-konvertoitu-32x32.png</url>
	<title>sparraus &#8211; SparriKumppani</title>
	<link>https://demo.mainos-logos.fi</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Koulutusta, konsultointia vai coachingia?</title>
		<link>https://demo.mainos-logos.fi/koulutusta-konsultointia-vai-coachingia/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna-Mari Siekkeli]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 21 Feb 2020 10:17:52 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[coaching]]></category>
		<category><![CDATA[kehittäminen]]></category>
		<category><![CDATA[konsultointi]]></category>
		<category><![CDATA[koulutus]]></category>
		<category><![CDATA[mentorointi]]></category>
		<category><![CDATA[sparraus]]></category>
		<category><![CDATA[työnohjaus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://sparrikumppani.fi/?p=2697</guid>

					<description><![CDATA[Kun tarvitaan ulkopuolista apua kehittämiseen Kehittämisen menetelmiä on ostajalle tarjolla]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="8486" class="elementor elementor-8486" data-elementor-post-type="post">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-a3bf561 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default exad-glass-effect-no exad-sticky-section-no" data-id="a3bf561" data-element_type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-61482f71 exad-glass-effect-no exad-sticky-section-no" data-id="61482f71" data-element_type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-6f10dcd1 exad-sticky-section-no exad-glass-effect-no elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="6f10dcd1" data-element_type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<h3>Kun tarvitaan ulkopuolista apua kehittämiseen</h3>
<p>Kehittämisen menetelmiä on ostajalle tarjolla laaja kirjo. Voi olla haastavaa selvittää, miten ne oikeastaan eroavat tosistaan. Käsitteitä käytetään kirjavasti ja siksi esim. coaching-nimikkeellä voidaan tarjota ohjeita ja neuvontaa, vaikka sitä coaching ei pohjimmaiselta luonteeltaan ole ollenkaan. </p>
<p>Mitä paremmin tuntee valikoimaa, sitä paremmin osaa pyytää, kysyä ja vaatia. Tässä muutamia käsitteiden avauksia tulevien valinta- ja ostohetkien avuksi. </p>
<h3>Koulutus</h3>
<p>yksittäinen tapahtuma tai tapahtumien sarja, jossa opitaan uutta kouluttajan johdolla. Lähtökohtana on, että kouluttajalla on substanssiosaamista, josta ammennetaan muille. Kouluttajan tyylin mukaisesti koulutus voi olla osallistujalle paljolti pelkkää kuuntelua tai sisältää paljon myös osallistumista ja harjoituksia taitojen soveltamiseksi.</p>
<h3>Konsultointi</h3>
<p>on organisaation ulkopuolelta tulevaa neuvontaa. Tieto ja vastaukset ovat konsultilla ja tuota tietoa hyödynnetään organisaation toiminnan kehittämisessä. </p>
<h3>Coachingissa</h3>
<p>viisaus ja osaaminen ovat asiakkaalla itsellään eikä ole coachilla ole vastausta siihen, mitä asiakkaan kannattaa tehdä. Coach ei neuvo eikä ratkaise asioita asiakkaan puolesta, vaan päinvastoin keskittää kaiken osaamisensa siihen, että asiakas itse löytää, oivaltaa ja ratkaisee. Coach siis vahvistaa asiakasta itseään, hänen ajatteluaan ja tekemistään – myös tuleviin tilanteisiin. Painopiste on aina tulevaisuudessa. Coaching toimii vain, kun asiakkaalla itsellään on voimavaroja. Lue lisää coachingista kehittäminen menetelmänä <a href="https://sparrikumppani.fi/coaching/" target="_blank" rel="noopener">tästä</a>.</p>
<h3>Työnohjaus</h3>
<p>on työn nykytilan tarkastelua ja siitä oppimista. Voi lähteä liikkeelle yksilön tai ryhmän ongelmatilanteesta ja antaa turvallisen ympäristön käsitellä asiaa. Toisin kuin coaching, työnohjaus on hyvä menetelmä silloin, kun asiakas on uupunut eikä voimavaroja enää ole. Lisää <a href="https://sparrikumppani.fi/tyonohjausta-vai-coachingia/" target="_blank" rel="noopener">coachingin ja työnohjauksen eroista ja rinnakkaisuuksista voit lukea tästä</a>.</p>
<h3>Mentorointi</h3>
<p>on osaamisen jakamista. Kokenut osaaja ammentaa omasta osaamisestaan tavoitteena tukea toisen oppimista ja kehittymistä. Pohja-ajatuksena on, että mentorin kokemukset toimivat soveltamisen lähteinä. Mentori on usein käsiteltävän aiheen asiantuntija, joskaan ei välttämättä. Esimerkiksi Turun kauppakamarin MentorChamber-ohjelmassa <a href="https://turunkauppakamari.fi/mentorchamber/mita-mentorointi-on/" target="_blank" rel="noopener">mentorointi on kuvattu näin</a> (linkki juuri tuohon tekstiin siksi, että mentorointiohjelmaa käynnistettäessä sovittiin, että minä kirjoitan sen).</p>
<h3>Sparraus</h3>
<p>on ikään kuin harjoitusvastustajana toimimista. Tarkoittaa toisen haastamista kohti tavoitetta. Toisin kuin coaching sparraus voi sisältää myös neuvoja ja ohjeita. Niiden lisäksi kuitenkin myös paljon palloja kiinni kopattaviksi. Haastaa lähtökohtaisesti enemmän kuin mentorointi. <a href="https://sparrikumppani.fi/sparraus/" target="_blank" rel="noopener">Sparrausta on avattu lisää täällä</a>.</p>
<h3>Onko väliä, mitä sanoja käytetään?</h3>
<p>Käytännössä tärkeintä on, että asiakas saa sitä, mitä kulloinkin tarvitsee. Asiakaslähtöinen valmentaja (olkoon tässä yhteisnimitys kaikille kehittämispalvelujen myyjille) lähteekin liikkeelle siitä. Sitä tehdään, mikä on asiakkaalle tarkoituksenmukaista. Lukekoon sopimuksessa, mitä lukeekaan, olennaista on, että tilaajalla ja tarjoajalla on jaettu yhteinen käsitys.</p>
<h3>Mitä asiakas tarvitsee?</h3>
<p>Miten valmentaja sitten saa asiakkaan tarpeen selville? On tilanteita, joissa aluksi puhutaan oireista eikä välttämättä vielä tunneta juurisyitä. Alkuun tarvitaankin ehkä haastatteluja ja muita selvityksiä, jotta päästään vaikuttavasti liikkeelle.</p>
<p>Jos tarpeen selvitystä valmentajan asenteen ja taitojen näkökulmasta tarkastelee, tarvitaan onnistuneeseen tarveselvitykseen</p>
<ul>
<li>halua ja taito kuunnella,</li>
<li>halua ymmärtää ja auttaa ratkaisemaan</li>
<li>osuvia kysymyksiä</li>
<li>syvällistä osaamista erilaisista menetelmistä</li>
<li>halu toimia kehittämisen kumppanina.</li>
</ul>
<p>Kun asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja kohdatuksi, hyvä pohja on luotu, vaikkei yhteistyö sillä kertaa käynnistyisikään. Luottamus on jännä juttu. Vaatii aitoutta, hyviä aikeita ja avointa vuorovaikutusta toteutuakseen. Aina on kuitenkin hyvä hetki aloittaa.</p>
<!-- wp:paragraph --><!-- /wp:paragraph -->						</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Saako sinua sparrata?</title>
		<link>https://demo.mainos-logos.fi/saako-sinua-sparrata/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna-Mari Siekkeli]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 12 Sep 2019 13:42:33 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Esimiestyö]]></category>
		<category><![CDATA[kasvu]]></category>
		<category><![CDATA[kehittyminen]]></category>
		<category><![CDATA[oppiminen]]></category>
		<category><![CDATA[organisaatiokulttuuri]]></category>
		<category><![CDATA[sparraus]]></category>
		<category><![CDATA[työyhteisö]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://sparrikumppani.fi/?p=2556</guid>

					<description><![CDATA[– Sparraavan kulttuurin kehittäminen –

Mitä sanot, kumpi sinulle tällä hetkellä on tutumpaa, 1) tarve olla valmis, tietää ennalta ja kyetä antamaan vastauksia vai 2) utelias olo, halu oppia ja kehittyä?]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<h2><strong>Sparraavan kulttuurin kehittäminen </strong></h2>
<p>Uskallatko heittäytyä oppimaan, jos ympäristö odottaa tietämistä? On suuri paine antaa valmiita vastauksia, jos työssä on paljon tilanteita, joissa niitä odotetaan. Esimies on asemassa, johon tyypillisesti kohdistuu paljon paineita. Jos esimies on tottunut koppaamaan kysymykset pallona itselleen, on uusia heittoja tarjolla koko ajan. Vaatii päätöstä, uskallusta ja harjoittelua ryhtyä heittämään palloja takaisin – olla vastaamatta, auttaa muita ajattelemaan itse ja ottamaan vastuuta.</p>
<p>Mitä sanot, kumpi sinulle tällä hetkellä on tutumpaa,</p>
<ol>
<li>tarve olla valmis, tietää ennalta ja kyetä antamaan vastauksia vai</li>
<li>utelias olo, halu oppia ja kehittyä?</li>
</ol>
<p>Monimutkaistuvassa maailmassa on kuitenkin yhä enemmän tilanteita, joihin ei ole olemassa valmiita vastauksia eikä edes yhtä ainoaa ratkaisua. Yhä useammin ratkaisut ovat tilannesidonnaisia ja tarvitsemme useita aivoja ja yhteistä pallottelua löytääksemme vastauksia.</p>
<h5><strong>Tarve olla luotettu</strong></h5>
<p>Meillä ihmisillä on sisäänrakennettu tarve olla luottamuksen arvoinen. Haluamme täyttää paikkamme, olla osaavia ja arvostettuja. Kun kohtaamme tilanteita, joissa meiltä odotetaan nopeaa reagointia ja valmiita vastauksia, syntyy paineita täyttää paikka olemalla valmis ja tietämällä ennalta.</p>
<p>Ehkä tärkeää onkin löytää tasapaino tietämisen ja uteliaaksi heittäytymisen välille. Kun ei tiedä, vaan asettuu kuuntelemaan, altistaa ajatuksensa uusille raiteille. Uskaltaako sellaista tehdä?</p>
<h5><strong> </strong><strong>Uhka vai mahdollisuus?</strong></h5>
<p>Jokaisella meistä on oma tapamme kokea ja katsella maailmaa. Tuo tapa on niin kiinteä osa omaa olemista – vähän kuin hengitys – ettei sitä tule ajatelleeksi. Se, miten koemme ja tulkitsemme ympärillä olevaa, muotoutuu ajan myötä &#8211; ja vaikuttaa sitten siihen, miten uudet tilanteet koemme.</p>
<p>Oletko miettinyt, mikä on oma ns. perusasenteesi uusiin tilanteisiin? Avautuuko sinulle aina uusia mahdollisuuksia? Vai onko moni tilanne enemmänkin uhka, jossa on vaarana menettää kasvot, maine tai uskottavuus?</p>
<h5><strong>Oletko sinä jo valmis?</strong></h5>
<p>Jos uhka-ajattelu tuntuu tutulta, on taustalla ajatus siitä, että osaaminen on todistettava aina uudelleen ja uudelleen. Jokainen tilanne on paikka todistaa pystyvyys &#8211; tai paikka epäonnistua. Paljon energiaa kuluu huolehtimiseen ja kasvojen säilyttämiseen. Moni tilanne myös jää väliin, ettei osaamattomuus paljastu.</p>
<p>Jos aina on oltava valmis, elämä on kuin iso testi, jossa voi milloin tahansa epäonnistua. ”Mitä menetän?” on keskeinen mielen perukoilla pyörivä kysymys.</p>
<h5><strong>Jospa elämä onkin täynnä mahdollisuuksia</strong></h5>
<p>Entä jos kääntäisikin aivot sellaiseen asentoon, että heti ei tarvitsekaan olla valmis, vaan jokainen tilanne tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta ja kehittyä? Silloin jokainen ihminen voi olla sparrauskumppanimme, jonka avulla silmät aukeavat ja ymmärrys kasvaa. Voimme joka hetki oppia, kasvaa ja tulla paremmiksi.</p>
<p>Mielessä pyörivä kysymys ei enää liity pelkoon menettämisestä, vaan muuttuu muotoon ”Mitä opin?” Aina voi päästä voiton puolelle, koska vaihtoehtoina on onnistua tai oppia. Usein molemmat.</p>
<p>Mieti, mitä tällainen jatkuvan kasvun asenne tekee rohkeudelle ja kehittymiselle. Mitä se tekee työpaikan ilmapiirille ja yhteistyölle?</p>
<p><strong>Uteliaisuus </strong>on mahtava voimavara, jos sen vaan ottaa käyttöön. Se on meihin kaikkiin sisäänrakennettu ominaisuus, mutta se saattaa esim. työpaikalla painua unohduksiin, jos sitä ei ruokita.</p>
<h5><strong>Millainen tilanne on omalla työpaikallasi?<br />
</strong></h5>
<p>&#8211; Saako teillä olla utelias, kysyä, kyseenalaistaa?<br />
&#8211; Saako kysymyksillä kääntää muiden aivot eri asentoon?<br />
&#8211; Mitä, jos et kysykään ”Mikä tässä on ongelma?” vaan ”Mikä tässä meni jo hyvin?”</p>
<p>Jos sinä kyselet, tekeekö se sinusta huonomman vai onko se pikemminkin merkki omien aivojen käytöstä, halusta kehittyä ja kehittää myös työpaikan tekemistä? &#8211; Jokainen meistä voi avartaa muiden ajattelua – siis sparrata muita kehittymään. Jos vain haluaa.</p>
<p><strong>Miltä tuntuisi, jos omalla</strong> työpaikalla olisi sellainen asenne ja käytäntö, että <strong>kaikki vähän sparraavat toisiaan</strong>. Mitä se tekisi teidän ilmapiirille, yhteistyölle ja businekselle?</p>
<p>Mitä itse voit aloittaa? Mitä teet seuraavaksi, jotta esim. kollega saisi vähän enemmän irti itsestään?</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Joskus näkökenttä kapenee</title>
		<link>https://demo.mainos-logos.fi/joskus-nakokentta-kapenee/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna-Mari Siekkeli]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 28 Jan 2019 13:59:15 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[coaching]]></category>
		<category><![CDATA[erilaisuus]]></category>
		<category><![CDATA[sparraus]]></category>
		<category><![CDATA[työyhteisö]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://sparrikumppani.fi/?p=1863</guid>

					<description><![CDATA[”Eihän kukaan tee noin!” pääsi suustani, kun näin parkkipaikan autosuman.]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="2851" class="elementor elementor-2851" data-elementor-post-type="post">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-5cfe6246 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default exad-glass-effect-no exad-sticky-section-no" data-id="5cfe6246" data-element_type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-71962fc6 exad-glass-effect-no exad-sticky-section-no" data-id="71962fc6" data-element_type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-1f313bf3 exad-sticky-section-no exad-glass-effect-no elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="1f313bf3" data-element_type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<p>”<strong>Eihän kukaan tee noin!</strong>” pääsi suustani, kun näin parkkipaikan autosuman. Autoja oli parkkeerattu pussiin kolmen auton riveihin niin, että keskimmäiset olivat täysin pussissa. Eivät päässeet liikkumaan mihinkään suuntaan, kun olivat motissa neljältä suunnalta.</p>
<h3>Joskus näkökulma kapenee</h3>
<p>Kyllä vaan, aina joku tekee jotain sellaista, mitä itse ei heti ymmärrä.  Meillä jokaisella näkökenttä on erilainen ja maailmaa katsotaan siitä omasta vinkkelistä. Joskus perspektiivi kapenee. Siiloutumisessa auttavat myös somen algoritmit tarjoamalla lisää sitä samankaltaista sisältöä, johon on jo aiemmin osoittanut kiinnostusta ja joka tukee aiempia näkemyksiä.</p>
<p>Työpaikoilla erilaiset vinkkelit ja logiikat näkyvät toisten tekemisen ihmettelynä. Ärsyyntymisenä ja väärinkäsityksinäkin. Henkilöstölle ei avaudu, mitä johtoryhmä tekee. Työntekijä ei ymmärrä esimiehen päätöstä. Asiakaspalvelu ei ymmärrä teknisen tuen ratkaisuja. Tuotanto ihmettelee, mitä myynti on luvannut  ja tuotekehitys hämmästelee, miksei myynti ymmärrä. </p>
<p>Erilaisuus, erilaiset toimintatavat ja näkökentät eivät vedä puoleensa ellei kynnystä tietoisesti ylitä. Uteliaisuus helpottaa itsensä uudelle altistamista. Jos uuden oppiminen ja kehittyminen on tärkeää, altistaminen kannattaa.</p>
<h3>Tutustu, kuuntele, kysele</h3>
<p>Onneksi oman näkökentän laajentaminen on vain itsestä kiinni. Kun haluaa ymmärtää toisen logiikkaa, paras keino on lähteä tutustumaan siihen. Kuunnella ja kysyä, olla kiinnostunut oppimaan lisää, avartaa omaa suppiloa. Periaatteessa yksinkertaista, käytännössä usein tavattoman vaikeaa.</p>
<p>On lohduttavaa muistaa, että kun haluat ymmärtää, se kyllä heijastuu sinusta ulos. Koska oletukset ja luulot johtavat usein harhaan, kannattaa halua ymmärtää ja kuunnella varmuuden vuoksi myös sanoittaa. Tarkoittaa omien aikeiden ja tarkoitusten ääneen sanomista toiselle. &#8220;En ole varma, ymmärsinkö oikein, joten haluaisin kuulla vähän lisää.&#8221; Jollakin tuontapaisella voi aloittaa.</p>
<p>Oppimista ja ahaa-elämyksiä tapahtuu vahvimmin rajapinnoilla &#8211; silloin, kun altistetaan itseä vieraille alueille ja kuulemaan uusista asioista.</p>
<ul>
<li>Miten sinä olet tänään itseäsi uudelle altistanut?</li>
<li>Minkä rajan olet tänään ylittänyt?</li>
<li>Mitä ennalta arvaamatonta tunnistanut ja oppinut?</li>
</ul>
<p>Kun tunnistaa oman ajattelunsa kulkua, ymmärtää paremmin myös muita.</p>
<p>Kun haluat vahvistaa oman työpaikkasi vuorovaikutusta ja arvostavia kohtaamisia, olethan yhteydessä! Arjen arvostavista kohtaamismista voit lukea lisää myös <a href="https://sparrikumppani.fi/kirjoitukset/coaching/arjen-arvostavat-kohtaamiset/" target="_blank" rel="noopener">tästä blogitekstistä</a>. </p>
<p><!-- wp:paragraph --></p>
<p><!-- /wp:paragraph --></p>						</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
